Vapaakauppa houkuttaa, investointisuoja ei

Lisää työtä ja toimeentuloa. Siinä syyt, miksi enemmistö suomalaisista euroedustajista sanoisi nyt kyllä EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle TTIP-vapaakauppasopimukselle. Pelättyä investointisuojaa ei A-studion kyselyyn vastanneiden meppien mielestä sopimukseen kuitenkaan tarvittaisi.

Ulkomaat
Noin 800 ihmistä marssi Helsingissä vapaakauppasopimuksia vastaan.
Noin 800 ihmistä marssi Helsingissä vapaakauppasopimuksia vastaan.Toni Määttä / Yle

Seitsemän kertaa kyllä, yksi selkeä ei ja yksi, joka ei vielä osaa sanoa. Näin jakautuivat vastaukset, kun A-studio kysyi suomalaisilta europarlamentaarikoilta, kannattavatko he Europan ja Yhdysvaltojen välistä TTIP-vapaakauppasopimusta.

Suomen kolmestatoista suomalaismepistä yhdeksän vastasi Ylen kyselyyn. Jussi Halla-Aho, (ps.) ilmoitti vielä miettivänsä kantojaan. Paavo Väyrynen (kesk.) ja eduskuntavaalien jälkimainingeissa Brysseliin vastikään nousseet Hannu Takkula (kesk.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) eivät vastanneet lainkaan.

Grafiikka, jossa kysytään mepeiltä, että kannattavatko he TTIP-kysymystä.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Kyllä, mutta...

EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut polkaistiin liikkeelle pari vuotta sitten. 28 EU-maan parlamentit antoivat neuvotteluista vastaavalle komissiolle tuolloin yksimielisen neuvottelumandaatin. Sittemmin matkaan on tullut mutkia, kun vapaakauppaneuvottelut ovat herättäneet kiivasta kansalaiskritiikkiä.

Kritiikki näkyy myös europarlamentaarikoiden vastauksissa. Vaikka valtaosa suomalaismepeistä on sopimuksen kannalla, perusteluissa esiin nousee myös varauksia.

Kannatan sopimusta, mutta kyseessä on kauppasopimus ja EU:n pitää olla tiukka neuvotteluissa. Olin USA:ssa ja havaitsin, että USA pitää tiukasti huolta omista kaupallisista eduistaan. (Anneli Jäätteenmäki, Kesk.)

Periaatteessa sopimus voisi olla hyödyllinen molemmille osapuolille. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet päästä Yhdysvaltain aika suojatuille markkinoilla voisivat parantua merkittävästi. (Nils Torvalds, RKP)

Vapaakauppa ei ole paha asia, jos sitä käydään oikeilla säännöillä. Lopullisen kantani muodostamisessa esimerkiksi ympäristön- ja kuluttajansuojaan liittyvillä yksityiskohdilla on kuitenkin valtava merkitys. (Sirpa Pietikäinen, Kok.)

Mahdollisimman sujuva, vähäkustannuksinen ja avoin kaupankäynti sekä yhteisten pelisääntöjen luominen ovat hyviä ja kannatettavia asioita. (Miapetra Kumpula-Natri, SDP)

Se, että sopimusta lähestytään Euroopassa huolten kautta, on tervettä ja niin pitää tehdä. Mutta hiukan liiaksi keskitytään näihin mahdollisiin ongelmiin, sen sijaan että puhuttaisiin siitä, mitä kaikkea hyötyä sopimuksesta voisi olla. (Petri Sarvamaa, kok.)

Yksiselitteisen kielteisesti TTIP-sopimukseen suhtautuu on vain yksi suomalaismeppi.

Esimerkiksi sääntelyn yhdenmukaistaminen sekä sijoittajien ja valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely eli investointisuoja uhkaavat demokratiaa ja oikeusvaltiota. (Merja Kyllönen, vas.)

Parlamentissa sama kirjo

Europarlamentaarikot ovat viime viikkoina pohtineet urakalla vapaakauppasopimusta, koska parlamentti äänestää kesäkuussa komissiolle annattavasta TTIP-suosituksesta. Meppien näkemyksillä on neuvotteluiden lopputulokselle iso merkitys, koska parlamentin täytyy hyväksyä myös lopullinen sopimusteksti.

Suomalaismeppien vastaukset peilaavat hyvin parlamentin tuntoja laajemminkin: myönteisimmin TTIP-sopimukseen suhtautuvat useimmat oikeisto- ja keskiryhmiin kuuluvat mepit, kielteisimmin taas vasemmiston, vihreiden ja EU-kriittisten nationalistiryhmien edustajat.

Vaa’ankieliasemassa ovat pitkälti sosiaalidemokraatit. Ryhmä kannattaa vapaakauppasopimusta, mutta vastustaa sopimukseen kaavailtua investointisuojaa ainakin sen nykymuodossa. Pelkoa herättänyt investointisuoja mahdollistaisi valtioiden ja yritysten välisten riitojen ratkaisemisen yksityisissä välimiestuomiosituimissa. Huoli näkyy myös suomalaismeppien vastauksissa: yhdeksästä viisi tiputtaisi investointisuojan kokonaan pois TTIP-sopimuksesta.

Grafiikka, jossa kysytään mepeiltä, että pitääkö sopimuksessa olla investointisuoja.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Oikeusvaltion periaatteet ovat tärkeitä, mutta sijoittajien ja valtion välistä riitojenratkaisumenetelmää en kannata. Mekanismin avulla suuryritykset voivat hyökätä kansallista ympäristö-, terveys- ja työlainsäädäntöä vastaan. Se asettaa myös kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat eriarvoiseen asemaan. (Liisa Jaakonsaari, SDP)

TTIP-sopimus ei tarvitse erillistä investointisuojaa. EU:n ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät takaavat omaisuuden suojan myös investoinneille, ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet pystyvät ratkaisemaan myös investointeja koskevat riidat. (Heidi Hautala, Vihr.)

Myös sääntely huolestuttaa

Heinäkuussa edessä on kymmenes virallinen neuvottelukierros. Pöydällä pitäisi olla ainakin sääntely-yhteistyöhön ja markkinoille pääsyyn liittyviä kysymyksiä. Käytännössä neuvottelijat siis miettivät, miten sääntelyä voitaisiin Atlantin eri rannoilla yhtenäistää ja siten helpottaa tuotteiden vientiä.

TTIP-sopimuksen vastustajat ovat huolestuneet erityisesti sääntelyelimestä, joka ratkoisi Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä sääntelykysymyksiä. Suomalaismepeistä huolen jakavat Hautala, Jaakonsaari, Jäätteenmäki, Kyllönen ja Pietikäinen.

Huoleen on aina aihetta silloin, kun jokin elin pääsee ottamaan kantaa demokraattisesti valittujen lainsäätäjien säätämiin lakeihin tai muihin säädöksiin. (Sirpa Pietikäinen, Kok.)

Hyväksymmekö esimerkiksi sen, että virkamiehistä koostuva säätelyelin luo Euroopalle ja Yhdysvalloille yhteisiä säädöksiä kemikaaleihin ja ruokaturvallisuuteen liittyvissä asioissa? (Anneli Jäätteenmäki, Kesk.)

Kumpula-Natri, Sarvamaa, Torvalds ja Virkkunen eivät sen sijaan näe erityisiä huolen aiheita.

TTIP pyrkii juuri yhtenäistämään standardeja, ja yhtenäinen sääntely helpottaa erityisesti pk-yritysten markkinoille pääsyä ja vientiä. (Henna Virkkunen, Kok.)

Käsitykseni mukaan TTIP-sopimus vasta mahdollistaisi sääntelyn tarkastelun, mutta ei itsessään yhtenäistäisi sääntelyä. Mielestäni on selvää, ettei esimerkiksi terveydelle vaarallisten aineiden luetteloita tule yhtenäistää. (Miapetra Kumpula-Natri, SDP)

Syntyykö koko sopimusta?

Vastapuhuria on riittänyt myös Yhdysvalloissa. Presidentti Obaman yritys saada kongressilta lupa neuvotella TTIP-sopimuksesta ja muista vapaakauppasopimuksista nopeutetusti ei ole edennyt toivotusti. Suomalaismeppien enemmistö kuitenkin uskoo edelleen, että TTIP-sopimus syntyy ennemmin tai myöhemmin.

Grafiikka, jossa kysytään mepeiltä, että uskovatko he TTIP-kysymyksen syntyyn.
Leena Luotio / Yle Uutisgrafiikka

Sopimus syntyy, mutta ei tänä vuonna eikä seuraavana, jolloin presidentinvaalit vievät USA:n kaiken huomion. (Nils Torvalds, RKP)

EU ja USA vastaavat kolmanneksesta maailmankauppaa. On tärkeää että nämä alueet kykenevät sopimaan yhteisistä standardeista. TTIP lisää kaupankäyntiä ja talouskasvua alueella. (Henna Virkkunen, Kok.)

En usko, että sopimusta tuloon.  Toivon, että eurooppalaisilla riittää järkeä olla hyväksymättä investointisuojan sisältämään sopimusta, koska en usko, että Usa on siitä valmis tinkimään loppupelissä. (Merja Kyllönen, Vas.)

Lisää vapaakauppasopimuksesta ja suomalaismeppien näkemyksistä illan A-studiossa klo 21.05