Yksin turvapaikkaa hakevan nuoren tie kulkee yhä harvemmin Suomeen

Turvapaikkaa ei haeta Suomesta, koska perheen yhdistäminen on lähes mahdotonta. Valtaosa Eurooppaan tulevista alaikäisistä hakee turvapaikkaa Ruotsista.

Kuva: Yle

Yksin Suomeen tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut reilusti viidessä vuodessa. Tänä vuonna Suomeen on tullut noin 80 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Viime vuonna hakijoita oli pari sataa. Vuonna 2008 Suomesta haki turvapaikkaa yli 700 alaikäistä.

Nyt on osoittautunut, että Ruotsiin tulleista nuorista moni on elänyt jossain Euroopan suurkaupungissa kadulla. Kokemukset ovat todella rankkoja.

Krister Björklund

Siirtolaisuusinstituutin vanhemman tutkijan Krister Björklundin mukaan määrän vähenemisen taustalla on monia syitä.

Maailman konfliktitilanne vaikuttaa luonnollisesti pakolaisvirtaan ja samalla myös yksinäisten alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrään. Ennen vuotta 2008 Suomeen tuli suurin piirtein saman verran yksinäisiä alaikäisiä turvapaikanhakijoita kuin tällä hetkellä.

Jo olemassa olevien maahanmuuttajien määrä vaikuttaa myös – turvapaikanhakijat hakeutuvat helpommin maihin, joista löytyy oma yhteisö.

Suomen kohdalla suuri vaikutus on myös kiristyneellä lainsäädännöllä ja perheenyhdistämisen vaikeutumisella.

– Vanhempien pitää hakea perheenyhdistämistä. Ennen vuotta 2010 nuori pystyi hakemaan sitä itse. Suomi ei myöskään enää maksa matkoja. Prosessin pitää olla valmis ennen kuin nuori täyttää 18. Jos päätöstä ei saada ennen, se keskeytyy.

Vuonna 2013 yksi alaikäinen turvapaikanhakija sai perheensä Suomeen. Björklundin mukaan nuoret, joilla on perhe, kärsivät valtavasti siitä, ettei perhettä yhdistetä. Huoli ja stressi aiheuttavat psyykkisiä ongelmia ja jarruttavat kotoutumista.

– Nuoret joutuvat kokemaan suuria pettymyksiä. Hyvin monella on ajatus siitä, että saisivat olla vielä perheen kanssa Suomessa, koska he ovat lähteneet aika mahdottomista oloista. Sellaisella, joka jää tyhjän päälle Suomeen, on kyllä vaikeaa.

Nuoret vaikenevat matkastaan

Suurin osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulee nykyisin Somaliasta tai Afganistanista.

Noin 80 prosenttia yksinäisistä alaikäisistä saa lopulta turvapaikan, sanoo ryhmää tutkinut Krister Björklund. Suurin osa Suomeen tulevista on 16–17-vuotiaita poikia. Alle 12-vuotiaita tulee häviävän vähän kaikkiin Pohjoismaihin.

Joskus perhe jää kotimaahan tai sen naapurimaihin. Toisinaan perhe hajoaa Kreikan tai Turkin rajalla, kun osa perheestä käännytetään kiinnioton jälkeen. Tällöin nuori joutui jatkamaan matkaansa Euroopassa yksin. Juuri kukaan Björklundin haastattelemista nuorista ei halunnut kertoa matkastaan kovin tarkkaan.

Nuoria pidetään piikkilanka-aitojen takana.

Krister Björklund

– Siihen liittyy ikäviä ja usein traumaattisia kokemuksia. Nuori lähtee useimmiten salakuljettajan avustuksella. Nyt on osoittautunut, että Ruotsiin tulleista nuorista moni on elänyt jossain Euroopan suurkaupungissa kadulla. Kokemukset ovat todella rankkoja.

Björklund haastatteli tutkimukseensa 13 yksin Suomeen tullutta nuorta. Heistä vain yksi pyrki tietoisesti Suomeen. Osa ei maahan tullessaan edes tiennyt, missä päin maailmaa on.

Lähes kaikki nuoret tulevat Suomeen laivalla.

– On harvinaista, että tullaan suoraan Suomeen. Lentoyhtiöt eivät kuljeta paperittomia tai sellaisia, joilla epäillään olevan väärennetyt paperit. Ainoa konsti on tulla laivalla Tukholmasta.

Heti maahan saavuttuaan nuoret joutuvat kohtaamaan kovia ennakkoluuloja: Heitä pidetään ankkurilapsina tai ikänsä valehtelevina aikuisina. Kaikki haastatellaan ja testataan.

– He ovat vahvoja selviytyjiä ja vaikuttavat aikuisemmilta kuin ovat. Perheet haluavat yleensä lähettää sen lapsen, jolla on parhaat mahdollisuudet selviytyä.

Käännytettäviä nuoria otetaan yhä säilöön

Kaikki Suomeen tulevat nuoret eivät saa turvapaikkaa. Ne, joiden kohdalla päätös on käännytys, lähetetään kuitenkin pois vain, jos joku ottaa nuoren lähtömaassa vastaan.

Suomi ottaa yhä säilöön kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita alaikäisiä, vaikka eduskunta on antanut periaatepäätöksen säilöönoton lopettamisesta.

– Nuoria pidetään piikkilanka-aitojen takana. Poliittista tahtoa päätöksen täytäntöönpanolle ei ole löytynyt, Björklund toteaa.

Björklundin mukaan nuoria otetaan säilöön, koska osa kielteisen päätöksen saaneista katoaa. Vuonna 2013 katosi 10 alle 18-vuotiasta. Kahden heistä epäiltiin joutuneen ihmiskaupan uhreiksi jo ennen katoamista. Samana vuonna Ruotsissa katosi lähes 350 nuorta.

Suurinta osaa kadonneista ei koskaan löydetä. Ne, jotka löytyvät, tulevat usein vastaan Suomen rajojen ulkopuolella.

Tanska ei yhdistä perheitä lainkaan

Suurin osa turvapaikkaa hakevista nuorista suuntaa Ruotsiin. Maassa varaudutaan tänä vuonna yli 8 000 yksin tulevaan alaikäiseen turvapaikanhakijaan. Viime vuonna hakijoita oli yli 7 000. Saksasta turvapaikkaa haki 4 400 ja Italiasta 2 500 nuorta viime vuonna.

Myös Tanskaan ja Norjaan, missä oleskeluluvalle on tiukat ehdot, hakeutuu enemmän yksinäisiä alaikäisiä kuin Suomeen.

Tanskaan yksin päätyvällä nuorella mahdollisuudet perheen yhdistämiseen ovat olemattomat. Sekä Norjassa että Tanskassa oleskelulupa päättyy, kun nuori täyttää 18-vuotta. Myös koulutusta rajoitetaan.

– Perheenyhdistämiseen kyllä pyritään, mutta lapsi pitää yhdistää perheensä kanssa lähtömaassa eikä Tanskassa. Taustalla on maahanmuuton rajoittaminen eikä lapsen hyvinvointi. Maiden suurin huoli on se, miten saadaan pidettyä ihmiset rajojen ulkopuolella. Lapsen etu on korulause, Björklund sanoo.

Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikkaa vertailleen Björklundin mukaan harva nuori oikeasti joutuu lähtemään siltä seisomalta, kun oleskelulupa päättyy. Nuorella on mahdollisuus hakea uutta oleskelulupaa täysi-ikäisenä. Suomessa ja Ruotsissa oleskeluluvan voimassaolo ei ole yhteydessä hakijan ikään.