SAK odottaa vapaakauppasopimuksen tuovan kasvua ja työpaikkoja

Palkansaajien keskusjärjestö SAK odottaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppa- ja investointisopimuksen parantavan Suomen taloutta ja työllisyysnäkymiä. Mahdollista on, että palkkatasokin nousee, arvioi SAK. Työ- tai sosiaalilainsäädäntöön ei sopimuksella puututa, arvioi SAK.

politiikka
SAK:n logo.
Yle

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto pitää parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavaa vapaakauppa- ja investointisopimusta merkittävänä Suomen työllisyydelle.

Vapaakauppa- ja investointisopimus TTIP voi SAK:n mukaan jopa nostaa Suomen palkkatasoa.

Julkisten hankintojen markkinat suljetut Yhdysvalloissa

Suuria kysymyksiä ovat SAK:n mukaan eurooppalaisten yritysten pääsy julkisten hankintojen markkinoille. Yhdysvalloissa julkisten hankintojen sääntely on tarkkaa ja ne ovat hyvin suljetut. Suomalaisten jäänmurtajien myyminen Yhdysvaltoihin olisi esimerkiksi erittäin merkittävä avaus. Yhdysvalloissa on jo isoja suomalaisyrityksiä, ja niiden asemaa voidaan vahvistaa sopimuksella, SAK:n asintuntija Kuusisto arvioi.

– Ehkä suurimmat taloudelliset hyödyt on saatavissa, jos suomalaiset yritykset pääsevät USA:n hyvin suljetuille julkisten hankintojen markkinoille, ja jos saadaan poistettua turhia kaupan ja investointien esteitä EU:n ja USA:n välillä, Kuusisto sanoo.

– Poliittisesti tulee hyötyä siitä, että EU ja USA pyrkivät yhdessä määrittämään kansainvälisen kaupan sääntöjä: korkealaatuisia sääntöjä, joissa on mukana työtekijöiden perusoikeudet, ympäristösääntelyn normit, ihmisoikeudet ja korkeatasoinen kuluttajansuoja. Jos näitä normeja saadaan käyttöön EU:ssa, USA:ssa ja laajemmin maailmantaloudessa, sillä voi olla pitkällä aikavälillä todella suuri merkitys, arvioi Kuusisto.

SAK:n kanssa samoilla linjoilla positiivisista talouden vaikutuksista ovat myös työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto ja maataloustuottajien MTK. Ne antoivat aiemmin keväällä yhteisen kannanoton asiasta.

Heikkeneekö työlainsäädäntö?

Peruslainsäädäntöön ei olla tuomassa heikennyksiä. Sopimuksen ulkopuolelle jää SAK:n käsityksen mukaan sekä työelämän lainsäädäntö että sosiaalilainsäädäntö. Pitkälle kysymys on teknisestä lainsäädännöstä, kuten vaikka erilaisista standardeista sähkölaitteille.

– Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeita standardeja EU:ssa ja USA:ssa, Kuusisto kertoo.

Molemmilla osapuolilla on korkeatasoista sääntelyä, mutta se eroaa toisistaan. Kun esimerkiksi sähkölaitteiden CE-merkinnän saaminen kestää noin puoli vuotta tai vuoden, Yhdysvalloissa prosessi vie useimmiten kaksi vuotta, alasta riippuen.

– Turhan sääntelyn poistamisella on merkitystä yritysten vientimahdollisuuksille, sanoo Kuusisto.

Aleksi Kuusisto.
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto.Yle

Kuusiston mukaan vaikuttavuustutkimukset joita on tehty vapaakauppasopimuksesta osoittavat, että molemmat osapuolet hyötyvät.

– Joillakin aloilla amerikkalaiset yritykset ovat kilpailukykyisempiä, joillakin taas eurooppalaiset. Molemmat hyötyvät, arvioi Kuusisto.

Komission esitys tai parlamentin kanta ovat vielä avoinna. Kauppakomissaari Cecilia Malmstöminkään tarkkoja esityksiä ei vielä tiedetä. Sen lisäksi tarvitaan jokaisen 28 jäsenmaan hyväksyntä, joten kiire tulee, jos valmista aiotaan saada tämän vuoden loppuun mennessä. Ruotsalainen kauppakomissaari on kuitenkin hyvin sitoutunut viemään loppuun neuvottelut, ja aikaa on, sillä hän tehtävässään vuoteen 2019 saakka.

Epävirallisesti useat tahot arvioivat, ettei valmista tule ennen vuotta 2016. Lisäksi Yhdysvaltain presidentinvaalit saattavat tuoda mutkia matkaan.

SAK: perinteinen investointisuoja on uhka

– Suurin uhka on, että perinteinen investointisuoja otettaisiin mukaan sopimukseen, toteaa Kuusisto.

Ongelmat syntyvät SAK:n mukaan siitä, että ulkomaiselle yritykselle on annettu vahvempi suoja kuin kotimaiselle yritykselle. Kuusiston mukaan aiempiin ongelmiin tullaan merkittävästi puuttumaan.

– Suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi, hän sanoo.

SAK:n mukaan EU:ssa ja Yhdysvalloissa oikeusjärjestelmät ovat korkeatasoiset. Investointiriidat on pystytty ratkaisemaan tähänkin mennessä oikeudenmukaisesti.

– Ei ole tarvetta antaa yrityksille oikeutta haastaa valtioita välimiesmenettelyyn. Nyt näyttää siltä, että menettely tullaan sisällyttämään sopimukseen. On kuitenkin olemassa kova poliittinen paine, että tätä menettelyä parannetaan huomattavasti, sanoo Kuusisto.

SAK:lle välimiesmenettely ei ole kynnyskysymys.

Välimiesmenettelyä haluavat sekä Yhdysvallat että EU, ja se on mukana EU:n neuvotteluvaltuuksissa. On myös jäsenmaita, kuten Itävalta, jotka eivät sitä halua. Myös Saksa ja Ranska ovat olleet kriittisiä. Samoin Euroopan parlamentti. Niin ikään kansalaisjärjestöjen taholta sitä on arvosteltu.

Jotain uutta mallia välimiesmenettelyyn lienee tulossa, sillä kauppakomissaari Malmström on väläyttänyt pysyvän kansainvälisen välimiesoikeuden perustamista.