”Venäjän propagandaan vastattava totuudella”

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit etsivät vastavoimia Kremlin Ukraina-tiedotukselle.

Yle maailmalla
Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit yhteiskuvaan valmistautumassa.
Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit pohtivat Tanskassa muun muassa Venäjän propagandaan vastaamista.Yle

Venäjä-huolet nousivat odotetusti korkealle Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeritapaamisen asialistalla Tanskan Helsingørissä.

Ministerit kiinnittivät erityistä huomiota Ukrainan kriisiä koskevaan, Kreml-lähtöiseen propagandaan, joka isäntämaa Tanskan ulkoministerin Martin Lidegaardin mukaan on ”massiivista”.

Siksi tarvitaan vastatoimia: tukea riippumattomalle tiedonvälitykselle ja satsauksia erityisesti venäjänkieliseen uutisointiin.

Väärät tiedot havaittava ja torjuttava

– Päätimme pyrkiä mekanismiin, jolla voimme nopeasti havaita, kun väärää tietoa konfliktista levitetään, jotta siihen voidaan vastata. Jotta kaikki saavat tietää, mistä on kyse, eivätkä väitteet leviä niin nopeasti, Tanskan ulkoministeri sanoi.

Yksityiskohdat tällaisen ”mekanismin” luomisesta tosin jäivät epäselviksi.

Riippumatonta, venäjänkielistä viestintää halutaan tukea muun muassa Baltian maissa. Tanskan mukaan Pohjoismaat ovat varanneet tarkoitukseen tässä vaiheessa noin 270 000 euroa.

– Kremlin propagandaan pitää todella vastata, ei vain Baltian maissa, vaan kaikissa EU-maissa ja itäisissä kumppanuusmaissa, sanoi Viron ulkoministeri Keit Pentus-Rosimannus.

EU-tasolla kyse on niin kutsutusta strategisen viestinnän toimintasuunnitelmasta, jonka pitäisi olla pöydällä kesäkuun huippukokouksessa.

Latvia: Ei suoraa hyökkäyksen uhkaa

Tanskan Martin Lidegaard korosti Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan tavoin, etteivät Euroopan maat voi ryhtyä vastapropagandan levittämiseen.

– Emme ole luomassa uusia tiedotusvälineitä. Emme halua mennä siihen ansaan, että meitä voitaisiin syyttää vastapropagandasta. Kyse on faktojen tuottamisesta, joita media sitten voi käyttää.

Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs sanoi, etteivät Baltian maat tunne suoranaista sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa, koska ne ovat Naton jäseninä sotilasliiton suojeluksessa.

-Mitä sitten tulee venäjänkieliseen vähemmistöön ja heidän tuntemuksiinsa, niin totta kai huomaamme propagandan vaikutukset. Mutta jos heiltä kysyy, haluavatko he Itä-Ukrainan tapahtumien toistuvan maassaan, niin vastaus on ei, ulkoministeri Rinkēvičs sanoi.

Jyrki Hara
Yle, Helsingør