Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat, koska työkalupakki jäi vähäiseksi.

– Tässä tavoiteltiin merkittävää kilpailukykyhyppyä ja sitä kautta työllistymisvaikutuksia ja merkittävää budjettitalouden sopeutustarpeen pienentymistä. Tuo työkalupakki jäi sen verran vähäiseksi, että se ei antanut edellytyksiä jättää sopimusehdotusta.

Sipilä sanoo, että keskusteltuissa pohdittiin sitä, löytyisikö kilpailukyvyn, työllisyyden ja työllistämistämiskynnyksen madaltamisen kautta uusia eväitä, jotta ei tarvitsi tehdä niin suuria sopeutustoimia.

– Edellytyksiä tuohon tosiaan ei löytynyt.

Sipilän mukaan kyseessä oli "totinen harjoitus".

– Kaikki olivat harjoituksessa tosissaan mukana, että en voi syyllistää ketään osapuolta. Työkalut vain jäivät vaatimattomiksi, ja sen vuoksi sopimusta ei syntynyt.

Hän sanoo, että pöydällä oli vaikeita asioita.

– Kyllä siinä aidosti yritettiin löytää tasapainoa sillä tavalla, että työturvan kysymykset olivat esillä ja myös kohtuuden viestit elinkeinoelämän puolelta.

"Puhutaan kymmenen miljardin kokonaisuudesta"

Sipilän mukaan yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutumisen jälkeen käytetään työkaluja, joita jää jäljelle.

– Tavoitetaso oli korkealla, ja lopputulos – jos olisi tavoite saavutettu – olisi pienentänyt merkittävästi kipeitä sopeutustoimia. Tämä oli harjoitus, joka kannatti ehdottomasti tehdä, vaikka toivottuun lopputulokseen ei päästy.

Hänen mukaansa se, että sopua ei saavutettu, tarkoittaa sitä, että sopeuttamisen tarve kasvaa.

Sipilän mukaan täsmällistä arviota sopeutuksesta ei ole, mutta hänen mukaansa liikutaan suuruusluokassa neljä miljardia valtiontaloudessa ja kaksi miljardia kuntataloudessa. Lisäksi kestävyysvaje tuo vielä "ehkä neljä miljardia lisää".

– Kymmenen miljardin kokonaisuudesta puhutaan, toki siellä rakenneuudistuksilla on myöskin merkittävä vaikutus.