Järkälemäinen sellutehdas vaatii järkälemäiset selvitykset – "Varmasti yksi merkittävimpiä"

Valtio on jo varautunut poikkeuksellisen laajaan ympäristöselvitykseen Kuopion suunnitellun sellutehtaan vuoksi. Asiantuntijan mielestä keskeinen kysymys on, miten sellutehdas vaikuttaa Kallaveden kuntoon.

Kotimaa
Sorainen tontti kesällä.
Toni Pitkänen / Yle

Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman sellutehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee olemaan yksi kaikkien aikojen suurimmista Pohjois-Savossa.

Ympäristövaikutuksen arviointimenettelyssä eli yva:ssa arvioidaan hankkeen vaikutuksia ympäristöön monelta kantilta. Selvityksiä vaaditaan muun muassa vesistö-, ilma- ja meluhaitoista, ja samassa yhteydessä kuka tahansa saa lausua oman näkemyksensä arvioinnista.

Yva-menettelyä valvova Pohjois-Savon elinkeino-, työ- ja ympäristökeskus on jo varautunut isoon urakkaan.

– Asia on ollut tiedossa ja odotamme, milloin hankkeesta vastaava toimittaa meille arviointia varten tarvittava aloitusasiakirjat eli tuon arviointiohjelman ja siitä se yva käynnistyy, kertoo yva-prosessia johtava ylitarkastaja Juha Perho Pohjois-Savon ely-keskuksesta.

Vesi, ilmapäästöt ja meteli keskiössä

Perhon mukaan sellutehtaan ympäristövaikutusten arvioinnissa painopiste on vesistövaikutuksissa.

– Tässä vaiheessa nostaisin keskeiseksi sen, miten tämä vaikuttaa ja lisää Kallavedelle kohdistuvaa kuormitusta.

Keskeisiä ovat myös ilmaan nousevat päästöt ja meluhaitat. Sellutehtaalle varatun tontin sijainnin vuoksi yvassa ei voida olla huomioimatta myös muuta kuormitusta.

– Ollaan suhteellisen lähellä Kuopion keskustaa ja vieressä sijaitsee tuo Savon Sellun sellutehdas, moottoritie sekä lentokenttä. Nämä yhteisvaikutukset tulevat myös arvioitavaksi eli se, miten tämä uusi mahdollinen sellutehdas lisää näitä yhteisvaikutuksia joita jo nykyisistä toiminnoista aiheutuu, Perho selittää.

Yva-menettely teettääkin työtä monilla ely-keskuksen asiantuntijoilla. Hanke on viranomaistenkin näkökulmasta poikkeuksellinen.

– Onhan meillä tietysti isoja teollisia toimintoja, esimerkiksi Yaran kaivos Siilinjärvellä, jota on yvattu useampaan otteeseen, mutta tällaisena uutena teollisena investointina tämä (sellutehtaan yva) on varmasti yksi merkittävimpiä, Perho arvioi.

Näin luvitus etenee

Varsinaisen ympäristöluvan myöntää lopulta aluehallintovirasto ja päätöksen edellytyksenä on, että yva-menettely on käyty. Lisäksi Sorsasaloon tarvitaan asemakaava, jonka laatimisesta vastaa Kuopion kaupunki. Sellutehtaan käynnistämiseen vaaditaan myös erilaisia muita lupia.

Juha Perhon mukaan mielipiteiden huomioiminen on yvassa tärkeää. Heti prosessin alussa ely-keskus laittaa arviointiohjelman nähtäville esimerkiksi internetiin ja siitä voi laittaa lausuntoja ely-keskukselle.

Ollaan suhteellisen lähellä Kuopion keskustaa.

Juha Perho

– Samanlainen menettely on sitten tässä arviointiselostusvaiheessa eli siinä vaiheessa, kun ympäristövaikutuksia on arvioitu. Jokainen voi esittää oman näkökohtansa ja kantansa siitä, onko vaikutuksia arvioitu luotettavasti ja onko arvioitu niitä oikeita vaikutuksia, ylitarkastaja valottaa.

Perho uskoo, että jos yva-menettely päästään aloittamaan touko–kesäkuussa ja kaikki vaiheet hoidetaan lain kirjaimen mukaan, prosessi saadaan päätökseen viimeistään vuoden 2016 alussa. Hän myöntää, että valitukset voivat hidastaa hankkeen etenemistä, tosin ympäristöluvan osalta Finnpulp voisi hakea toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

– Mutta se on sitten enemmänkin sen ajan kysymys, Perho toppuuttelee.

Jos yva-menettely saataisiin valmiiksi ensi vuoden alkupuolella, Finnpulp voisi päästä ympäristölupavaiheeseen samana vuonna.