Näkökulma: Facebook kertoo sinusta enemmän kuin sinä

Kerromme itsestämme sosiaalisessa mediassa enemmän kuin luulemme tai tahdommekaan. Teknologian kehityksen myötä emme ole enää turvassa missään – ja joudumme ratkaisemaan isoja eettisiäkin kysymyksiä, kirjoittaa kulttuuri ja ilmiöt -toimituksen päällikkö Janne Mällinen.

kulttuuri
Janne Mällinen

Antakaa minulle julkinen Facebook-tili ja minä kerron tilin omistajan sukupuolen, iän, seksuaalisen suuntautumisen, mitä puoluetta hän äänestää todennäköisimmin, mikä hänen älykkyysosamääränsä on ja käyttääkö hän huumeita. Kaikki tämä julkisten päivitysten ja tykkäämisten perusteella. Näin väittää Helsingissä parhaillaan vieraileva Stanfordin yliopiston proffa Michal Kosinski (siirryt toiseen palveluun). Muun muassa Microsoftin ja Boeingin kanssa yhteistyötä tehneen datatieteilijän mukaan olemme verkossa vapaata riistaa ja erittäin ennalta-arvattavia, vaikka yritämmekin pitää yllä yksilöllisyytemme illuusiota. Kosinskin mukaan olemme aivan samanlaisia sekä offline että online. Jos sinulla on paljon ystäviä niin sanotussa oikeassa elämässä, on sinulla todennäköisesti myös paljon ystäviä netissä. Vaikka olisit verkossa yksisarvinen tai 60-vuotias mies tekeytyneenä 14-vuotiaaksi avatar-tytöksi, niin se kertoo siitä, mitä me oikeasti olemme tai mitä haluamme olla. Emme muutu verkossa ihmisinä miksikään.

Facebook on kuitenkin vain yksi esimerkki tietojemme käytön mahdollisuuksista. Kun annamme tietoa itsestämme verkottuneessa maailmassa puolihuolimattomasti, saamme hyvää palvelua. Esimerkiksi ostosten ja luottokorttitietojen perusteella voidaan päätellä jo nykyään onko ostaja raskaana. Päättelyn tuloksena asiakkaalle voidaan kohdentaa mainontaa ja samalla varmistaa, että asiakkaalle on tarjolla lähikaupassaan sellaisia tuotteita, joita hän haluaa. Keinoälyn kehityksen myötä tietokoneet oppivat tekemään parempia ja pätevämpiä diagnooseja sairauksista kuin ihmislääkärit. Kone laskee sekunneissa, mikä vaiva potilaalla on, perustuen tietoon kaikista sairauksista, dna-perimästä, suvun sairauksista ja vaikka ostoskäyttäytymisestä. Noin viiden vuoden kuluttua voit skannata dna:si vaikkapa puhelimellasi ja lähettää tiedot tohtorikoneelle. Se kertoo, mitä lääkettä sinun kannattaisi ottaa. Keinoäly kehittyy kohisten ja samalla tietoa yhdistelemällä meistä ja käytöksestämme saadaan yhä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Tietokoneet tuntevat meidät, mielipiteemme ja käyttäytymismallimme jo nyt paremmin kuin puolisomme. Tämä ei ole dystopia, se on jo täällä. Kun olemme jo näin alastomia tämän suuren itsestämme jättämämme digitaalisen jalanjäljen takia, joudumme myös vakavien eettisten kysymysten äärelle.

Pidämmekö oikeasti siitä, että kaupat tarkkailevat ostoksiamme ja käyttäytymistämme? Entä, jos esimerkiksi shariaa ajava ISIS alkaisi seuloa ihmisten Facebook-tykkäyksiä ja kivittäisi kaikki tykkäysten perusteella tietokoneen homoseksuaaleiksi määrittelemät ihmiset? Mikä olisi Facebookin vastuu tässä? Samalla joudumme ratkaisemaan myös ihmiselämään liittyviä kysymyksiä. Kuka saa elää? Kuka sen päättää, tietokone vai ihminen? Ajattelepa tilanne, jossa ajat tiellä itseohjautuvalla robottiautolla (siirryt toiseen palveluun). Sen kulku perustuu kaikkien verkkoon kytkettyjen autojen aiemmin tuottamaan dataan liikenteestä ja lyhimmistä reiteistä. Yhtäkkiä tapahtuu jotain todella yllättävää, pieni lapsi juoksee ajoväylälle, eikä aikaa jarrutukselle jää. Jos auto väistäisi lasta, kolaroisi se muiden autojen kanssa ja vaarantaisi esimerkiksi neljän henkilön hengen. Jos auto ei väistä, lapsi kuolee. Ihminen väistäisi, tietokone ei.