Hoitajaansa leimautunut hirvenvasa hurmaa videolla

Raippaluodon villieläinhoitolassa hoippuroi pitkäkinttuinen hirvenvasa Markku Harjun kintereillä. Vasa on pariviikkoinen ja löytyi Seinäjoelta metsästä yksinään. Nyt siitä kasvatetaan maidolla aikuista hirveä eläintarhaan.

luonto
Hirvenvasa
Kuvaus&leikkaus: Jarkko Heikkinen / Yle

Raippaluodon Villieläinhoitolassa eletään juuri nyt kiireistä aikaa. Hoidettavana on oravanpoikasia, piekana, rusakon poikasia ja Hirvi. Hirvi on pariviikkoinen vasa, joka opettelee sujuvaa kävelyä tilan pellolla ja lähimetsässä, mutta vielä huonolla menestyksellä.

– Se tuotiin Seinäjoelta, eikä se silloin edes kunnolla pysynyt pystyssä. Mutta söi maitoa jo ensimmäisenä iltana jonkin verran, kertoo Markku Harju Villieläinhoitolasta.

Maitoa menee nyt kahden kolmen tunnin välein tuollaiset kolme litraa päivässä, mutta annokset kasvavat päivittäin. Rytmi on kuin pikkuisella lapsella; ruokaa, liikuntaa ja lepoa. Näin jatketaan syksyyn saakka. Nyt aikuisen vyötärön korkeudelle yltävä pää heiluu silloin selvästi korkeammalla. Vasta silloin alkaa kiinteän ruoan maistelu.

– Kyllä Hirvi nytkin kävelyretkillä hamuilee kuusenkerkkiä ja ruohoa, mutta ruokana on maito. Saimme naapurista ternimaitoakin, jotta vasa saa riittävät eväät kasvaa, kertoilee Markku Harju.

Hirvenvasa seuraa hoitajaansa Markku Harjua
Jarkko Heikkinen / Yle

Hirvi varttuu eläintarhaan

Vasa tottelee nimeä Hirvi. Se seuraa isäntäänsä, Markku Harjua, herkeämättä. Jos isäntä häviää näkökentästä vasa alkaa inistä hiljaa. Se kaipaa "emoaan".

– Hirvieläimet leimautuvat ihmiseen todella äkkiä. Niitä ei saa vasoina lähestyä ollenkaan. Eikä muitakaan villieläimen jälkeläisiä, tuhisee Markku Harju.

Hirven kohtaloa on jo ryhdytty ratkomaan. Uudesta kodista on käyty keskustelua Korkeasaaren eläintarhan kanssa.

– Ei Hirvestä ole enää luontoon vapautettavaksi. Se ei siellä pärjää. Se on leimaantunut ihmiseen. Kyllä uusi koti on eläintarhassa, pohtii Markku Harju.

Hirvenvasa kuusikossa
Jarkko Heikkinen / Yle

Miksi Hirvi jäi yksin metsään?

Seinäjoella metsästä löytynyt vasa oli yksin. Se lähti seuraamaan paikalle sattunutta nuortaparia, jotka ottivat yhteyttä villieläinhoitolaan ja lopulta kyyditsivät vasan Raippaluotoon.

Vasa on voinut olla voimiltaan heikko. Jos emolla on esimerkiksi ollut kaksi vasaa, se on voinut hylätä ja jättää heikomman yksin metsään, miettii vaihtoehtoja Markku Harju.

– Toisaalta emoa ja vasaa on voitu häiritä. Jos koira on ollut vapaana ja emo on lähtenyt sitä karkuun, vasa on voinut joutua emosta eroon ja jäänyt yksin metsään.

Harjun mukaansa ihmisten tulisi ymmärtää, että kevät on herkkää aikaa koko luonnossa. Eläimet pitää jättää rauhaan. Niitä ei saa häiritä. Eikä mitään poikasia saa ottaa käteen tai "hoitoon".

– Ikävintä on se, että kerätään rusakonpojat, annetaan lasten niillä leikkiä ja sitten ne tuodaan tänne nälkiintyneenä. Silloin palaa päreet, sanoo Pohjanmaan Villieläinhoitolan Markku Harju.