Suomi mukana LNG-buumissa – neljä terminaalia saanut valtiolta tukipäätöksen

Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle on syntymässä kohtuullisen kattava verkko nesteytetyn maakaasun terminaaleja. Valtio on antanut neljästä terminaalista ehdollisen tukipäätöksen. Myös kolmelle muulle on haettu tukea. Neljän terminaalin rakentaminen merkitsee noin 300 miljoonan euron investointeja.

talous
Havainnekuva Tornioon rakennettavasta LNG-teminaalista
Outokumpu

Huoltovarmuuskeskuksen johtava analyytikko Hannu Hernesniemi arvioi Centrum Balticumin Pullopostikirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) Suomen sijoittuvan " ei mitenkään huonosti" Itämerellä käynissä olevassa nesteytetyn maakaasun terminaalien rakennuskisassa.

Kahta LNG-terminaalia rakennetaan parhaillaan Torniossa ja Porissa. Poriin valmistuu Suomen ensimmäinen LNG-terminaali 2016, ja Tornio valmistunee alkuvuonna 2018. Se on tilavuudeltaan 50 000 m3 ja Suomen suurin. Tornion terminaalin rakentaa Manga LNG. Porin terminaalin rakennuttaa puolestaan suomalaisvenäläisen Gasumin tytäryhtiö Skangass.

Rauman ja Haminan terminaaleista puuttuvat vielä investointipäätökset, mutta kaikki neljä ovat saaneet valtiolta ehdollisen tukipäätöksen. Enintään kolmannes tukea toteutuneita rakennuskustannuksia vastaan.

Hernesniemi kirjoittaa, että laivaliikenteessä Suomi näyttää olevan edelläkävijä satsaamaan ympäristöystävällisiin LNG-aluksiin.

Lisää kilpailua satamiin

Uudet terminaalit antavat mahdollisuuden palvella teollisuutta, energialaitoksia ja laivoja jopa 300-500 kilometrin säteellä, mikä merkitsee lisääntyvää kilpailua. Asiakkaat voivat saada kilpailevia tarjouksia nesteytetystä maakaasusta. Hernesniemen mielestä valtion tukea saaviin terminaaleihin on sallittava pääsy myös muille kaasuliiketoimintaa harjoittaville yhtiöille. Myös tämä voisi lisätä kilpailua.

Jos kaikki ehdollissen tukipäätöksen saaneet terminaalit valmistuvat, Pohjanlahdelle ja itäisen Suomenlahden laivaliikenteelle muodostuu lähes kattava bunkrausinfrastruktuuri, arvioi Hernesniemi. Näiden lisäksi Helsingin satamat tarvitsisivat oman bukrausinfrastruktuurin.

Raumalle on suunnitteilla 10 000 m3 terminaali. Rakentajana on AGA. Haminaan on suunniteltu 30 000 m3 terminaalia, jonka omistaa Haminan energia. Se on puolestaan solminut yhteistyösopimuksen virolaisen Alexela Varahaldusen kanssa terminaalin kehittämisestä yhteishankkeena. HaminaKotka öljy- ja kemikaalisatamassa on jo infrastruktuuri, johon LNG-terminaali sopii hyvin.

Kaiken kaikkiaan suomalaisen merenkulun valitsema ympäristöystävällinen LNG on tulevaisuuden polttoaine, mikä tuo työtä paitsi rakentajille, satamille myös kotimaisille laivanmoottorivalmistajille.

Tarkennus: 18.5.2015 kello 15.25. Gasum on suomalaisvenäläinen yhtiö, ei yksin venäläinen.