1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Omaishoitajan vahva päätös: "Loppuun saakka hoidan ja sillä sipuli"

Muistisairausdiagnoosi on perheen elämässä käännekohta, joka johtaa etsimään uutta tasapainoa elämässä, todetaan tuoreessa väitöksessä. Kuusamolainen omaishoitaja Sirkka Poussu on tyytyväinen ratkaisuunsa.

Kuva: Ensio Karjalainen / Yle

– Kotona on hyvä olla. Laitoksessa kävisi aika pitkäksi.

Näin kiteyttää omaishoidon merkityksen 92-vuotias kuusamolainen Anna Juntunen.

Anna ja paria vuotta nuorempi miehensä, muistisairautta poteva Eino Juntunen  ovat saaneet viettää vanhuuttaan tyttärensä Sirkka Poussun hoivissa viimeiset seitsemän vuotta. Kotihoito tuo vanhuksille turvallisuutta ja vireyttä elämään.

– Isä on muutaman kerran joutunut turvautumaan sairaalahoitoon. Mutta laitoshoito vanhentaa häntä silminnähden. Kuluu useita päiviä sairaalareissun jälkeen, että hän saa ruokahalunsa takaisin, Sirkka Poussu toteaa.

Laitoshoito ei ollut vaihtoehto

Poussu on tyytyväinen omaishoitaja.

– Ei käynyt aikoinaan mielessäkään, että äiti ja isä siirrettäisiin laitoshoitoon. Kun vaihtoehdot hoidosta tulivat ajankohtaisiksi, tuntui selkeästi siltä, että tämä on nyt minun hommani.

Omaishoitajan työaika on 24 tuntia vuorokaudessa. Kesä- tai talvilomia Sirkka Poussu ei ole pitänyt kolmeen vuoteen.

– Olen nyt liittynyt ryhmään, joka hankkii hoitajia esimerkiksi päiväksi tuuraamaan. Mutta kovin vähän olen tätäkin mahdollisuutta käyttänyt.

Poussu ei koe omaishoitajan työtä rasittavana.

– Kun olen tähän hommaan ryhtynyt niin loppuun saakka sen hoidan  ja sillä sipuli.

Sosiaalisuus rakennettava uudelleen

Oulun yliopistossa omaishoidosta tohtoriksi väittelevä terveystieteiden maisteri Hanna-Mari Pesonen toteaa muistisairaiden ja omaishoitajien elämänhallinnasta, että omaiset joutuvat rakentamaan uudelleen käsitystä itsestään ja sosiaalisista rooleistaan.

Sirkka Poussu on omaksunut uuden sosiaalisen roolinsa kivuttomasti.

– Ystävien kanssa olen sopinut, että he kyläilevät minun luona eikä päinvastoin. Minulla on paljon hyviä ystäviä. Oikein hyvin vierailusopimus toiminut, Poussu naurahtaa.

– Olen lisäksi käsityöihminen. Vanhusten levätessä ja nukkumaan mentyä istahdan käsitöiden pariin.

Lähipiiri auttaa

Hanna-Mari Pesosen tutkimuksissa kävi ilmi, että tärkeäksi perheille muodostui omaishoidossa nimenomaan lähipiiriltä saatu sosiaalinen tuki.

– Meillä sisarusten kesken työnjako toimii tarvittaessa hyvin. Itselläni ei ole edes ajokorttia, mutta sisko tai veli auttavat tässä asiassa, Poussu kiittelee.

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että muistisairauden hyväksyminen osaksi perheen elämää merkitsi toivoa vahvistavaa sopeutumista. Tällöin perheet pystyivät kohtaamaan sairauden aiheuttamat muutokset ja vastaamaan niihin käytettävissään olevin voimavaroin.

Terveystieteiden maisteri Hanna-Mari Pesosen väitöstutkimus Muistisairausdiagnoosi on perheen elämässä käännekohta, joka johtaa etsimään uutta tasapainoa elämässä, tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 8.5. 2015