HSL:n Rihtniemi: Mitä pidempään Pisaraa lykätään, sitä vaikeampaa lähiliikenteen hoitaminen on

Helsingin seudun liikenteessä seurataan hallitusneuvotteluita sydämet syrjällään. Vaikka juuri julkaistu selvitys löi pöytään hurjia lukuja Pisara-radan hyödyistä, eivät niukkuutta jakavat poliitikot näytä lämpenevän ajatukselle. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi muistuttaa, että Helsinki kasvaa prosentin vuosivauhtia ja kasvavan väen on päästävä kulkemaan ketterästi.

Kotimaa
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi pitää Pisaraa välttämättömänä.
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi pitää Pisaraa välttämättömänä. Yle

– Tarve ei poistu, vaikka rahaa ei nyt tulisi, summaa Rihtniemi Helsingin seudun liikennesuunnittelijoiden tunnot Pisara-radan lykkäämisaikeista.

Etenkin Helsinki on jo pitkään suunnitellut joukkoliikennettään entistä vahvemmin kiskojen varaan ja siinä Pisaralla on keskeinen tehtävä. Suunnittelurahaa on palanut, asemakaavoja ruuvattu uutta rataa silmälläpitäen ja kalustohankinnatkin on mallattu tunnelissa kulkevan lähijunaliikenteen tarpeisiin. Vanhanmallisilla junilla ei turvallisuussyistä ole kallionkoloihin asiaa.

Rakentamisen oli alun perin määrä alkaa ensi vuonna, mutta sen toteutuminen näyttää melko epätodennäköiseltä. Keskustavetoinen uusi hallitus ei Pisarasta innostu; kiireellisempänä pidetään muun muassa rapautuneen tieverkoston korjausvelan kuittaamista. Rihtniemen mukaan vuoden, kahden lykkääntyminen ei vielä ole mikään katastrofi, mutta loputtomiin ei voida ensimmäistä lapioniskua odotella. Töiden aloittamisesta radan valmistumiseen menee seitsemästä kahdeksaan vuotta ja siinä ajassa Helsinki ehtii jo kasvaa melkoisesti.

– Se voi kuulostaa muualla Suomessa radikaalilta, kun sanotaan, että vuoteen 2015 mennessä täällä on kaksi miljoonaa asukasta. Se kuitenkin vastaa viime vuosina toteutunutta prosentin vuosittaista kasvuvauhtia. Ihmisten pitää päästä liikkumaan.

"Pitkän aikavälin suunnitelmien valossa Pisara on aivan välttämätön"

Helsingin seudun liikenteen arvion mukaan Pisara on aivan keskeinen osa alueen liikennejärjestelmää; se nivoo eri liikennemuodot yhteen, liittää idän ja lännen kiskot toisiinsa ja saa itämetron syöttöliikenteen Rautatieaseman sumpusta siirrettyä Hakaniemeen. Lisäksi se parantaisi yhteyksiä kaupungin eri puolilta lentoasemalle, lisäisi merkittävästi vaihtojen sujuvuutta ja eri kaupunginosien saavutettavuutta pitkin koko tienoon radanvarsia.

Rihtniemen mielestä nyt kaavaillut parannukset päärautatieaseman ratapihalle ovat vain laastarointia, joka ainoastaan lykkää valmiiksi hankalan tilanteen vaikeutumista joillain vuosilla eteenpäin. Osa lähijunista jättää matkustajat kauas asemasta, siirtyminen kulkuvälineestä toiseen on tahmeaa, yhden junan jämähtäminen kiskoille sotkee kaikkien junien aikataulut. Sitä paitsi laiturit tarvittaisiin kaukoliikenteen paremman sujumisen käyttöön. Nykytilanteen häiriöherkkyys vaikkapa lumisateen sattuessa on kaikille tuttu juttu, latelee Rihtniemi.

– Kun lähijunat saataisiin omalle radalleen, auttaisi se kaikkea kiskoliikennettä. Pitkän aikavälin suunnitelmien valossa Pisara on aivan välttämätön.

Pisara maksaa nykyrahassa noin miljardi euroa. Jos EU heltyy myöntämään TEN-T -tukea, se voisi kattaa kuluista viidenneksen. Valtion laihasta pussista pitäisi löytyä rahoituksesta 60 prosenttia, loput 20 prosenttia seudun kunnilta. Esimerkiksi Kehärataansa vielä pitkään makseleva Vantaa ei ole ollut kovin innostunut rahoittamaan Pisaraa. HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava uskoo kuitenkin, että sielläkin vielä päät kääntyvät.

– Pisara tuo niin paljon lisää vetovoimaa asemien tienoille erityisesti Vantaalla, että kaavoituspotentiaali kannattaa käyttää. Sitä paitsi jos valtio sitoutuu rahoitukseen ja EU-tuki saadaan, niin ei tämä seudun kuntiin voi kaatua. Joka tapauksessa Helsinki kattaisi kuntien potista suurimman osan.

Rahoitus ei ole muutenkaan Rautavan mukaan niin yksiselitteinen juttu, että kituuttava kuntatalous ja valtion budjetti sen takia pitäisi laittaa polvilleen. Viritteillä on muun muassa erilaisia rahoitusyhtiökuvioita, eikä suora budjettirahoitus ole välttämättä ainoa tie onneen. Osa tyyriistä investoinnista kaivettaisiin myös matkustajien taskuista. HSL:n toimitusjohtaja Rihtniemen mukaan Pisaran vaikutus lippujen hintoihin olisi tällä tietoa prosentin luokkaa.

– Ei se mielestäni kohtuutonta ole, kun miettii miten paljon palvelu paranee.