Lääkärien itselleen määräämän lääkepirtun suosio on romahtanut menneistä ajoista

Lääkealkoholien käyttö on vähentynyt murto-osaan aikaisemmista vuosikymmenistä, kertovat valvovat viranomaiset. Joidenkin apteekkien mukaan lääkealkoholia menee kolme, neljä pulloa apteekkia kohden kuukaudessa. Todellisesta käytöstä ei kuitenkaan ole olemassa minkäänlaisia koottuja tilastoja.

Kotimaa
Lääkealkoholi- eli spiritus fortis -pulloja.
Lääkealkoholi- eli spiritus fortis -pulloja.Tktt via Wikimedia Commons

Lääkäreillä ja eläinlääkäreillä on edelleen reseptinkirjoitusoikeus määrätä itselleen lääkealkoholia neljä litraa vuodessa. Lääkealkoholi on 96-prosenttista etanolia, se tunnetaan nimellä spiritus fortis ja laimeampi lääkekonjakki nimellä spiritus vino.

Valvovien viranomaisten, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ja Elintarviketurvallisuusviraston Eviran mukaan lääkärien kirjoittamien lääkealkoholireseptien määrät ovat pudonneet murto-osaan aikaisemmista vuosikymmenistä.

Eläinlääkäri Katri Helminen Ylivieskasta on tutkinut aatehistorian väitöskirjassaan pirtureseptien määräämistä kieltolain aikana ja kertoo, että erityisesti tuolloin 1920-luvulla ja lain kumoamisen jälkeenkin lääkealkoholien reseptitehtailu kukoisti. Väitöksessä sen ajan tunnettu eläinlääketieteen vaikuttaja ja virkamies Rainer Stenius kuvailee, miten "laumoittain käy väkeä eläinlääkäreillä hakemassa, toiset suoraan asiansa puhuen, toiset luikerrellen ja valehdellen kaikenlaisista taudeista eläimissänsä."

Kieltolain aikana ja sen jälkeenkin eläinlääkärien maine Helmisen väitöksen mukaan kyseenalaistui, kun he kirjoittelivat vuolaasti alkoholireseptejä eläinten hoitoon, mutta tosiasiassa eläinten omistajat lääkitsivät juomilla itseään. Eläinlääkärien reseptit tulivat yleisesti tunnetuiksi tavoiksi kiertää lakia.

Kieltolain aikana, 1920-luvun alussa maan apteekeista toimitettiin 4,5 miljoonaa alkoholireseptiä. Tuolloin eläinlääkärit kirjoittivat keskimäärin 1 200 alkoholireseptiä vuodessa. Jotkut lääkärit kirjoittivat sata pirtureseptiä päivässä ja välittäjät myivät niitä eteenpäin. Vasta useiden tuhansien reseptien kirjoittaminen herätti silloisen sosiaaliministeriön tarkastajien mielenkiinnon.

Alkoholireseptien kirjoittelu jatkui kieltolain jälkeenkin 1930-luvulla. Sitten annettiin suositus, jonka mukaan eläinlääkäri saisi kirjoittaa enää vain yhden pirtureseptin päivässä.

Katri Helminen sanoo (siirryt toiseen palveluun), että lääkealkoholi oli todellinen lääke eläimille ennen antibioottien, desinfiointiaineiden ja kortisonin keksimistä.

Pirtureseptien määriä ei tunneta

Nykyisin Fimea valvoo lääkäreiden ja Evira eläinlääkäreiden lääkealkoholireseptejä, mutta tosiasiallisista reseptimääristä ei ole tietoja, koska niitä ei tilastoida. Fimean ja Eviran mukaan kuitenkin nykyisin on pikemminkin harvinaista kuin yleistä kirjoittaa itselle lääkealkoholireseptejä.

– Lääkärien itselleen kirjoittamien spiritus fortis -reseptien määrät ovat vähentyneet huomattavasti takavuosista, jopa murto-osaan. Suuri osa lääkäreistä ei kirjoita niitä, kertoo yliproviisori Pirjo Rosenberg Fimeasta.

Hänen mukaansa on paljon tärkeämpiä asioita, joista kerätään tilastotietoa.

Samaan tapaan kertoo eläinlääkäreitä valvova Evira.

– Todellisesta käytöstä ei ole tietoa, mutta eläinlääkärien reseptien kirjoittelu on vähentynyt huomattavasti joidenkin vuosikymmenten takaisesta, sanoo ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evirasta.

Evira ottaa aluehallintovirastojen kautta tarkkailuun 10–20 eläinlääkäriä vuosittain, mutta silloinkin on Helin-Soilevaaran mukaan aina ollut kyse muista aineista kuin alkoholista ja sen määräämisestä.

Sekä Eviran että Fimean mukaan alkoholireseptit ovat nykyisin niin harvinaisia, ettei niitä pidetä ongelmana. Suomessa on noin 2 000 eläinlääkäriä ja 20 000 lääkäriä.

Yliopiston Apteekeista noin kolme neljä pulloa kuussa

Jotain tuntumaa lääkealkoholien kulutuksesta kertovat apteekkien luvut. Apteekkariliiton mukaan apteekkien ei tarvitse tilastoida lääkepirtujen myyntiä, mutta määräysreseptit säilytetään maan 800 apteekissa viisi vuotta. Jos apteekit huomaavat jotain väärinkäytöksiä reseptien kirjoittamisessa, apteekki ilmoittaa siitä Valviralle.

Suurimmasta apteekkiketjusta Yliopiston Apteekista kerrotaan, että heidän jokaisesta apteekistaan myydään kuukaudessa kolmesta neljään pulloa lääkealkoholia. Yliopiston Apteekilla on 17 apteekkia, isoimmissa kaupungeissa. Myös Yliopiston Apteekin mukaan lääkepirtun myynti on jatkuvasti vähentynyt aikaisemmista vuosista.

Suomessa lääkealkoholia valmistaa kaksi toimijaa, Berner ja Fysioline. Fysioline ei julkista valmistuslukujaan, mutta Bernerin mukaan viime vuonna myytiin yli 36 000 pulloa lääkealkoholia, määrästä noin 500 kappaletta oli lääkekonjakkia ja loput 35 000 spiritus fortista.

Pari senttiä konjakkia lääkäriasemilla

Ainoa luku, jonka Valvira kertoo julkisuuteen, on spiritus vinon eli lääkekonjakin käyttö. Viime vuonna lääkekonjakkia kului 1 200 litraa terveydenhuoltoon, julkiselle puolelle siitä meni 800 litraa. Loput 400 litraa käytettiin 30–40 lääkäriasemalla. Lääkekonjakki on verotonta, mutta yksityinen puoli tarvitsee lääkekonjakin käyttöön 250 euroa maksavan lupapäätöksen ja noin satasen vuosittaisen luvan.

– Lääkekonjakkia tarjotaan yleensä potilaille yksityisillä lääkäriasemilla pari senttilitraa ennen tai jälkeen leikkauksen, kertoo ylitarkastaja Markku Keskimäki Valvirasta.

Hänen mukaansa yksi lääkäriasema käyttää ainetta muutaman litran vuodessa. Fimean mukaan lääkekonjakkia ei voi enää kirjoittaa reseptillä suoraan potilaalle.

Vertailun vuoksi Alko myi viime vuonna myymälöissään erilaisia konjakkeja moninkertaisen määrän, 1,1 miljoonaa litraa vuodessa.

Myös teollisuudessa alkoholien käyttö on lääkäreitä runsaampaa, niin sanottuja teollisuusalkoholeja kuluu noin miljoona litraa vuodessa. Aineita käytetään ravintoloissa, elintarviketeollisuudessa, muussa teollisuudessa ja eri toimialoilla. Käytännössä aine voi olla kuitenkin samaa tai lähes samaa spiritus fortista, johon lääkäreilläkin on reseptinkirjoitusoikeus.