Kun oppii ymmärtämään toisen tapaa tehdä töitä, myös bisnes kukoistaa – "Ei riitä, että on hyviä tuotteita ja osataan puhua englantia"

Kansainväliset yritykset ovat heränneet kehittämään työntekijöidensä kulttuurintuntemusta. Suomalaisten on usein vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, ettei pomolle voisi puhua suoraan tai että kokouksissa pitäisi keskustella loputtomasti, myös muista kuin työasioista.

Kotimaa
Nuija kopahtaa pöytään.
Anssi Lepikko / Yle

Ranskalaiset arvostavat hierarkiaa, ruotsalaiset keskustelua ja suomalaiset sitä, että tehdään päätöksiä. (siirryt toiseen palveluun)Kun näitä periaatteita sovitetaan yhteen työpaikalla, törmäyskurssi on helposti valmis. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa siihen, että uutta tuotetta tai kauppoja ei synny.

– Ei riitä, että on hyviä tuotteita ja osataan puhua englantia. Täytyy osata myös lukea ihmisiä, sanoo viestintäkouluttaja Katja Ingman.

Ingman on asunut pitkään Sveitsissä ja Ranskassa. Hän vetää niin suomalaisissa, ranskalaisissa kuin monikansallisissakin yrityksissä kursseja, joilla opitaan tuntemaan muiden kulttuurien ominaispiirteitä ja ymmärtämään niitä paremmin. Kursseilla on kysyntää, sillä yritykset ovat oppineet kouluttamaan työntekijöitään jo ennen kuin ristiriitoja syntyy.

Ingmanin mukaan erot kulttuurien välillä liittyvät mm. siihen, kuinka hierarkinen työkulttuuri on, kuinka paljon työpaikalla pitää vaalia ihmissuhteita ja millainen aikakäsitys työntekijöillä on. Voiko alainen puhua tai lähettää viestiä suoraan pomoille? Pidetäänkö päätetyistä asioista ja määräajoista jämptisti kiinni?

Otetaan kuppi kahvia ja mennään asiaan.

Antti Paukku

Usein kyse on hyvin arkisista, pienistä asioista, muistuttaa Suomessa kulttuuriviestintää opettava Antti Paukku.

– Suomalainen palaverin aloitus on se, että otetaan kuppi kahvia ja mennään asiaan. Joskus ei sanota edes hyvää huomenta. Ranskassa sellainen ei käy, täytyy ottaa aikaa kuulumisten vaihtoon.

Erityisen tärkeää on tietää, voiko sanoa suoraan, jos on ongelmia. Suomalaisten on usein vaikea pehmentää kielteistä viestiään ja ymmärtää esimerkiksi japanilaisia, jotka eivät sano ei.

Vaikeinta on usein ruotsalaisten kanssa

Antti Paukun mukaan yksi vaikeimmista maista suomalaisille on Ruotsi. Kohtaamiset ovat hankalia, koska neuvottelu- ja päätöksentekotapa on hyvin erilainen.

– Ruotsalaiset diskuteeraavat ja diskuteeraavat eivätkä koskaan tee päätöstä. Silti asiat etenevät ja työ tulee tehdyksi. Suomalaisille se on vaikeaa, koska haluamme, että tehdään jämäkkä päätös ja sitten tiedetään mitä tehdään.

Erilainen tapa ei ole huono tapa

Kulttuurin merkitystä ei pidä silti yliarvioida, painottaa Ingman. Yrityksen kulttuuri voi myös erota kyseisen maan kulttuurista, eivät kaikki suomalaisetkaan firmat ole samanlaisia.

– Missään kulttuurissa kaikki yksilöt eivät käyttäydy samalla tavalla. Pitää oppia hyväksymään, että muiden tapa tehdä asioita on ihan yhtä toimiva kuin meidänkin. Toisten ymmärtäminen vie energiaa ja vaatii kulttuurilihaksen venyttämistä, mutta kaikki kyllä oppivat, jos haluavat.

Kaikki yksilöt eivät käyttäydy samalla tavalla.

Katja Ingman

Ongelmien selittäminen yksioikoisesti kulttuurieroilla voi olla myös vaarallista.

– Ihmisillä voi olla todella vahvoja ennakko-oletuksia tietysti kulttuurista, ja kun tulee ongelmia, ne nousevat pintaan. Se on vaarallista, koska silloin tilanteen ratkaiseminen on vaikeaa.

Videoneuvottelut lisäävät väärinymmäryksiä

Videoneuvottelut ovat vähentäneet reissutarvetta yrityksissä, mutta niihin liittyy viestintäkouluttajien mukaan omat ongelmansa. Videolla on vaikea tulkita toisen eleitä ja ilmeitä tai saada henkilökohtaista kontaktia.

Etäisyys tuo ongelmia myös siksi, että silloin ollaan usein eri aikavyöhykkeissä ja tilanteissa. Vaikka Suomen ja Ranskan aikaero on vain tunti, se vaikuttaa, tietää Katja Ingman.

– Suomalaiset tulevat aikaisin töihin ja ovat menossa lounaalle, kun ranskalaiset ovat vasta kahvitauolla. Ja sitten taas suomalaiset lähtevät aikaisin kotiin. Yhteinen aika on vähäinen, ja se voi aiheuttaa olon, että toinen ei ole halukas joustamaan tai ole kiinnostunut yhteisistä hankkeista.