Paljastaako murteesi persjalkaisuuden?

Humoristinen luonnehdinta itä- ja pohjoissuomalaisten persjalkaisuudesta on lähellä totuutta. Sananlaskuista ja virallisista pituustilastoista löytyy vahvistusta olettamukselle.

terveys
Savolainen ja kantahämäläinen.
Janne Ahjopalo / Yle

Itäsuomalaiset sananlaskut johdattavat jo vahvasti jäljille.

Saespa valittoo kuntaan, ku ovat moantien tehneet liika lähelle persettä. (Vieremä)

Muasta piennii ponnistaa ja pientäe joskus onnistaa. (Siilinjärvi)

Itä- ja pohjoissuomalaisista käytetään joskus leikillisesti persjalkainen-luonnehdintaa. Persjalkaisuus voidaan ymmärtää ylipäätään lyhyytenä tai persoonallisena vartalon mittasuhteena: lyhyinä jalkoina ja pitkänä selkänä tai erityisen leveänä takapuolena, joka jatkuu lyhyinä jalkoina.

Puhutaan kanantaluttajista tai siitä, kuinka karjalaisen on helppo poimia marjoja: jalat kun ovat niin lyhyet, ettei tarvitse pahemmin kyykistellä.

Jo sikiöaikana saadulla ravitsemuksella on merkitystä.

Veikko Salomaa

Ihminen, joka on yhtä pitkä istuessaan ja seistessään. (urbaanisanakirja.com)

Leikinlaskuun kätkeytyy totuuden jyvänen. Virallisten pituustilastojen mukaan itä- ja pohjoissuomalaiset ovat lyhyempiä kuin länsi- ja eteläsuomalaiset. Tähän vaikuttavat muun muassa ravitsemukselliset seikat, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Veikko Salomaa.

– Itä- ja pohjoissuomalaisilla on keskimääräistä heikompi tulo- ja koulutustaso. Se taas heijastuu helposti ravinnon laadukkuuteen. Jo sikiöaikana saadulla ravitsemuksella on merkitystä pituuskasvuun, tietää Salomaa.

Myös idän ja lännen ihmisten välisillä geneettisillä eroavaisuuksilla voi olla merkitystä pituuteen, vaikkakin geneettiset eroavaisuudet ovat pieniä. Pituuksissa havaitut erot eivät ole "vallan suuria", toteaa professori.

Biologinen antropologia haiskahtaa menneisyydeltä

Luonnollista on, ettei ihmisten selkien tai jalkojen pituuksia mittailla nykyaikana erikseen. Eli täydellistä totuutta sananlaskujen persjalkaisuudesta ei löydy.

– Biologinen antropologia vaikuttaa vanhanaikaiselta eikä kovin suomalaiselta tutkimussuunnalta, enkä usko sellaisesta (persjalkaisuudesta) löytyvän näyttöjä, toteaa lääketieteellisen genetiikan osaston erikoislääkäri ja dosentti Teppo Varilo Helsingin yliopistosta.Huumoria toki saa aina revittyä, vaikka vanhojen sananlaskujen äärellä. Kymenlaaksolainen sananlasku voisi olla olla vaikka itä- ja länsisuomalaisen välisestä keskustelusta:

– Tuuleeko siellä ylhäällä?– Haiseeko siellä alhaalla jalkahiki? (Kouvola)

Ylipäätään suomalaiset ovat tutkimustiedon mukaan entistä pidempiä.