Perunaruttoa ja omenarupea kotipuutarhassa? Omalla pihallakin tarvitset pian tutkinnon niiden torjuntaan

Marraskuussa voimaan tuleva direktiivi vähentää kauppojen hyllyillä myös tuhoeläinten ja rikkakasvien torjuntaan käytettäviä aineita, jotka on tarkoitettu harrastekäyttöön.

luonto
Kastelukannu ja ämpäreitä puutarhapalstalla.
Jyrki Lyytikkä, Yle

Ensi keväänä perinteiset, luonnonmukaiset konstit kasvitautien, tuhohyönteisten tai rikkakasvien torjuntaan nousevat entistä enemmän esiin, kun kuluttajille tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden määrä kauppojen hyllyillä vähenee.

Taustalla on marraskuussa voimaan tuleva EU-direktiivi ja laki kasvinsuojeluaineista, joka rajoittaa harrastajien saatavilla olevien kasvinsuojeluaineiden määrää ja siirtää ison osan nykyisistä aineista ammattilaisten ja kasvinsuojelututkinnon suorittaneiden käyttöön.

Kysyimme ylitarkastaja Pauliina Laitiselta Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesista, miten muutokset koskettavat tavallista kotipuutarhuria.

Miten uusi direktiivi vaikuttaa kotipuutarhurin elämään?

Tällä hetkellä kasvinsuojeluainerekisterissä on noin 400 tuotetta. Parhaillaan Tukes tekee tuotteista luokittelua, jossa kasvinsuojeluaineet jaetaan harrastaja- ja ammattikäyttäjille. Jatkossa kuluttajien käytössä on 40–50 tuotetta.

Iso osa aiemmin kaikkien käsillä olleista tuotteista siirretään ammattilaisille, eli käytännössä niiden käyttöön vaaditaan kasvinsuojelututkinto. Tämä koskee niin viljelijöitä, viheralueiden ja golfkenttien hoitajia kuin kotipuutarhureitakin. Iso osa tuotteista tulee olemaan sellaisia, joita tavallinen kuluttaja ei ilman tutkintoa saa ostaa.

Voiko edelleen torjua kasvinsuojeluaineilla esimerkiksi perunaruttoa, omenarupea tai ruusunhärmää?

Kasvitautiaineet siirtyvät pääasiallisesti ammattilaisille. Jos haluaa esimerkiksi omenaviljelmällään käyttää omenaruven torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita, se ei onnistu jatkossa ilman kasvinsuojelututkintoa. Sama tilanne on perunaruton torjuntaan tarkoitettujen aineiden kohdalla.

Kasvitautien torjunta-aineista jää harrastajien saataville yksi yksittäinen aine, jolla voi erilaisia härmiä, kuten ruusunhärmää torjua.

Entäpä ruohikolla leviävät rikkakasvit, kuten voikukat?

Rikkikasvien torjunta-aineet vähenevät, mutta niitä jää edelleen jonkin verran myös kuluttajien käyttöön. Esimerkiksi monet glyfosaattituotteet säilyvät harrastajakäytössä.

Kesken on vielä linjaus siitä, mitä tehdään nurmikolta voikukkien, ratamoiden ja muiden leveälehtisten rikkakasvien laajaan torjuntaan tarkoitetuille valmisteille. Ammattikäyttöön siirtämistä puoltaisi se, ettei valmisteita voi käyttää pohjavesialueilla. Kuluttajakäyttöön hyväksymistä puoltaisi taas se, ettei nurmikon rikkakasvitorjuntaan ole vaihtoehtoisia kemiallisia menetelmiä.

Suurin osa Suomessa kuluttajille myytävistä rikkakasvien torjunta-aineista on glyfosaattipohjaisia. Glyfosaatti on tällä hetkellä hyväksytty torjunta-aine EU:ssa tämän vuoden loppuun. Mahdollisen jatkohyväksynnän käsittely on kesken. Maaliskuussa Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöpätutkimuslaitos IARC julkaisi kannanoton, jossa todettiin, että glyfosaatti saattaa aiheuttaa ihmisille syöpää. Lisätietoa IARC:n kannasta ja sen taustoista odotetaan kesäkuussa.

Saako tuhohyönteisiä torjua kemiallisesti?

Tuhohyönteisten torjumiseen tarkoitetut aineet vähenevät nekin merkittävästi. Esimerkiksi aineet, joiden pohjana ovat teolliset pyretroidit, eivät ole enää harrastajien saatavilla. Aineet ovat haitallisia vesieliöille, joten ne on todettu tarpeelliseksi siirtää ammattikäyttäjille. Joitakin tuotteita jää kuitenkin edelleen myös harrastajien käytettäviksi.

Mikä on direktiivin tarkoitus?

Päätavoite on ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu. Ammatti- ja harrastekäyttöön tarkoitettujen tuotteiden jaottelussa on ajatuksena, että ammattiaineita käyttäisivät vain ne ihmiset, jotka ymmärtävät aineiden aiheuttamat riskit ja osaavat niitä varoa. Tähän tarvitaan kasvinsuojelututkinto.

Harrastekäyttöön jäävät silloin vain ne aineet, joiden kohdalla viranomainen on katsonut, että ne ovat riittävän turvallisia tavallisenkin kuluttajan käytettäväksi.

Ovatko kotipuutarhurit tehneet kasvinsuojeluaineilla tuhoja?

Kotipuutarhureiden aiheuttamasta ympäristön saastumisesta ei ole varsinaisesti tutkittua tietoa, mutta esimerkiksi joissakin kaupungeissa pinta- ja pohjavesistä on löytynyt jäämiä kasvinsuojeluaineista. Tosin sitä ei voida tietää, miten iso osa siitä on kotipuutarhureiden huolimattomuudesta johtuvaa.

Pitää myös muistaa, että kyseessä on EU-direktiivi, eli asiaa ei pidä katsoa pelkästään Suomen näkökulmasta. Muualla Euroopassa pinta- ja pohjavesien saastuminen on isompi ongelma, ja tällä sitä voidaan ehkäistä, ja samalla ehkäistään myös se, ettei samoja ongelmia synny meillä.

Miten iso muutos tämä on kuluttajille? Entäpä ammattiviljelijöille?

Muutos ei ole todennäköisesti kovin iso, sillä tähänkin mennessä monet kotipuutarhurit ovat välttäneet kasvinsuojeluaineita, eivätkä he halua ruiskuttaa kemiallisia aineita omassa pihassaan. Useat torjuvat esimerkiksi rikkakasvit mieluummin kitkien tai kirvat vesisuihkulla tai miedolla mäntysuopaliuoksella tai vaikkapa porkkanakempit harsolla. Uusi direktiivi todennäköisesti lisää vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä.

Viljelijöillä on ollut ympäristötukijärjestelmässä jo aiemmin pakollinen koulutus viiden vuoden välein, ja nyt pakolliseksi tulee tutkinto viiden vuoden välein. Heille tämä ei siis käytännössä ole iso muutos. Muille ammattimaisille torjunta-aineiden käyttäjille kuten golfkenttien hoitajille tai kaupunkien viheralueiden hoitajille tämä on uusi asia, heillä ei ole ollut vastaavaa pakollista tutkintoa aikaisemmin.

Miten vaadittavan tutkinnon voi suorittaa?

Tutkintoja järjestävät Tukesin hyväksymät tutkinnon järjestäjät. Monet neuvontajärjestöt, yksityisyrittäjät ja ammatilliset oppilaitokset ovat hakeneet ja saaneet luvan järjestää tutkintoja. Tutkintoja järjestetään eri puolilla Suomea. Pakollisen tutkinnon tueksi järjestetään myös vapaaehtoisia kasvinsuojelukoulutuksia, mutta asiaa voi opiskella itsenäisesti Tukesin verkossa tarjoamien aineistojen avulla.

Miten varmistetaan, ettei vääriä aineita joudu harrastelijoiden käsiin?

Jatkossa ammattikäyttöön tarkoitetuissa valmisteissa on merkintä, että tuote on tarkoitettu vain ammattilaisille. Kaupan kassan pitää tarkistaa ostajalta, onko tällä asianmukainen tutkinto suoritettuna. Kaupat todennäköisesti muokkaavat hyllystönsä sellaisiksi, että harrastajien suosimissa puutarhamyymälöissä on lähinnä kuluttajille tarkoitettuja aineita ja maatalousmyymälöissä ammattilaisten aineet.

Tukesin valvontaryhmä ohjaa kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan valvontaa. Ely-keskukset valvovat maakunnissa kasvinsuojeluaineiden kauppaa ja ammattilaisten käyttöä, mutta valvova silmä ei yllä kotipuutarhoihin, joten vastuu on myös kuluttajalla.

Yksinkertainen nyrkkisääntö nykytilanteeseen verrattuna on se, että ne purkit, joissa on erilaisia varoitusmerkkejä, ovat pääosin jatkossa ammattilaisten käytössä. Tai jos aineen käyttämiseen tarvitaan muita suojavarusteita kuin hanskoja, se on ammattilaisille tarkoitettu aine.