Katso, mitä vaatekaupat kertovat tehtaistaan riskimaissa

Yle Uutiset lähetti 13:lle suurelle suomalaiselle ja Suomessa toimivalle pohjoismaiselle muotiyritykselle kyselyn yritysvastuusta. Tässä tiivistetyt yritysten vastaukset. Niitä ovat kommentoineet yritysvastuuseen erikoistunut tutkija Outi Moilala sekä professori Minna Halme Aalto-yliopistosta. Jutun kuvituksena ei ole yritysten omia tuotteita.

Ulkomaat
Halonen

Veljekset Halonen

Halosen omien merkkien tuotteista 62 % tulee ns. riskimaista.

Listaa riskimaissa käyttämistään tehtaista Halonen ei halua julkaista liikesalaisuuksiin ja kilpailuun vedoten. Yritys on vasta äskettäin liittynyt kansainväliseen, yritysten perustamaan BSCI-vastuujärjestelmään ja arvioi, että tehdaslista tulee sen myötä muuttumaan.

Omia merkkejään valmistavista tehtaista Halonen kertoo tarkistuttaneensa itse kuusi prosenttia. Nämä ovat tehtaita, joille ei ole tehty aiempia tarkastuksia tai jotka eivät ole BSCI-järjestelmän piirissä. Osa Halosen käyttämistä tehtaista on tarkastettu BSCI:n mukaisesti. Suurimmat puutteet tehtailla ovat liittyneet työturvallisuuteen, ylitöihin ja palkkaukseen.

Useimmat Halosen tehtaista käyttävät alihankkijoita, jotka hoitavat osia tuotannosta. Tarkastuksia ei ole toistaiseksi ulotettu alihankkijoihin.

”Positiivista, että he ovat vihdoinkin liittyneet BSCI-järjestelmään. Toisaalta kertovat tarkistuttaneensa itse vain kuusi prosenttia tehtaista, mikä on todella vähän.” – tutkija Outi Moilala

_”Tulkitsen vastauksista, että Halonen ei ole kovin pitkällä tässä työssä ja sen omissa tiedoissa on aukkoja. Vaikuttaa siltä, että hankintaketjun vastuullisuuden hallinta ei ole vielä kattavaa.” _– professori Minna Halme

L-fashion croup

L-Fashion Group

L-Fashion Groupin tuotteista 97 % valmistetaan riskimaaksi luokitellussa Kiinassa.

Yritys ei julkaise tehdaslistaa vedoten liikesalaisuuteen. Jokaisessa tehtaassa on tehty yrityksen oma tarkastus, joissa noudatetaan samoja periaatteita kuin BSCI-tarkastuksissa. L-Fashion Group on BSCI-järjestelmän jäsen.

Tarkastuksissa tehtaissa on huomattu puutteita työolosuhteissa, joista mainitaan mm. riittämätön kohdevalaistus ja leikkaamojen työturvallisuus. Näiden takia ei ole lopetettu yhtään sopimusta, vaan on ryhdytty tarpeelliseksi katsottuihin kehitystoimiin.

Alihankkijoita käyttäviä tehtaita vaaditaan sitoutumaan siihen, että myös alihankkijat noudattavat BSCI-järjestelmän periaatteita. ”Tällä alueella yrityksillä on varmasti paljon kehitettävää”, L-Fashion Group sanoo.

_”Tehdastarkastuksissa havaitut puutteet liittyvät työolosuhteisiin ja kuulostavat vähän nippeliasioilta – palkkoja ja työaikoja ei ole edes mainittu, toisin kuin monilla muilla. Vastasivat kuitenkin kyselyyn nyt perusteellisemmin kuin Eetti-järjestölle viime vuonna.” _– tutkija Outi Moilala

Kesko, Anttila, Citymarket

Kesko

Keskon oma suora tuonti riskimaista on 22 % pukeutumisen ostoista. Lisäksi riskimaissa tehtyjä tuotteita ostetaan lähinnä Euroopassa toimivilta tavarantoimittajilta.

Kesko toimitti Yle Uutisille listan riskimaiden tehtaista, joissa valmistetaan sen omien merkkien vaatteita tai asusteita. Joistakin tehtaista ei kuitenkaan kerrota tarkastusten ajankohtia lainkaan ja yksi on tarkastettu viimeksi 2009. Keskon mukaan täydellistä kattavuutta on vaikea saavuttaa.

Kuuluu kansainväliseen, yritysten perustamaan BSCI-järjestelmään. Kesko viittaa vastauksessaan nettisivuillaan julkaistuun raporttiin, jonka mukaan viime vuonna vain viisi prosenttia Keskon riskimaissa käyttämistä tehtaista sai BSCI-tarkastuksissa arvosanan hyvä. Suurimmat ongelmat liittyvät työaikoihin, palkkoihin, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Jos tehdas sitoutuu korjauksiin, Kesko ei lopeta yhteistyötä.

Kun tuotantoa on siirretty alihankkijoille, niiden tehtailla on tehty Keskon tavarantoimittajan ja riippumattoman tahon tarkastuksia. Paikallisen tavarantoimittajan täytyy kerätä alihankkijoista tietoa ja raportoida väärinkäytöksistä.

_”Keskossa on pitkään kehitetty vastuullisuusasioita ja myös hankintaketjun hallintaa. Riippumattoman tahon tekemät tarkastukset alihankkijoiden tehtaisiin ovat hyvä asia.” _– professori Minna Halme

_”Kannustaisin pitkiin liikesuhteisiin eli jatkamaan tuotantoa, vaikka tehtaalla olisikin joitakin ongelmia. On tärkeää, että Kesko jatkaa yhteistyötä, vaikka nuo prosentit eivät ole niin hyviä.” _– tutkija Outi Moilala

Marimekko

Marimekko

Marimekon tuotteista 28 % valmistetaan riskimaissa.

Yritys on julkaissut verkkosivuillaan listan keskeisimmistä tehtaista, joiden kerrotaan kattavan noin 98 % sen tuotteista. Riskimaiden tärkeimmistä tehtaista 83 % on tarkastettu joko BSCI:n tai muun vastaavan järjestelmän puitteissa. Marimekko on BSCI:n jäsen.

Tehtailla vieraillaan pääasiassa kerran tai kaksi kertaa vuodessa omien tilausten ollessa tuotannossa. Yleisimmät puutteet ovat dokumentaatiossa, työajoissa ja työturvallisuudessa. Korjaussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

Riskimaiden valmistajat eivät saa siirtää tuotantoa alihankkijoille ilman lupaa. ”Käytännössä meidän on mahdotonta valvoa aukottomasti, käytetäänkö alihankintaa siitä huolimatta”, Marimekko sanoo.

”Marimekko on selvästi petrannut aiemmasta ja on tällaisella tasolla OK, mutta ei tee vaikutusta, että hoitaisi näitä asioita loistavasti tai yrittäisi ehkä jopa käyttää tätä yhtenä kilpailuvalttina.” – professori Minna Halme

”Plussaa on, että ovat julkaisseet tavarantoimittajien listan. Samoin se, että myöntävät, että alihankkijoiden luvattoman käytön valvonta on mahdotonta.” – tutkija Outi Moilala

Nanso croup

Nanso Group

Nanso Groupin tuotteista noin 60 % valmistetaan omilla tehtailla Suomessa ja Virossa. Nanso-brändin osalta luku on noin 90%. Kyseisen brändin kohdalla riskimaista tuodaan erikoistuotteita kuten kodintekstiilejä.

Nanso toimitti Yle Uutisille listan riskimaiden tehtaista sillä ehdolla, että sitä ei julkaista. Listassa noin puolet tehtaista on vailla merkintää tarkastuksista. Noin puoleen on merkitty BSCI-tarkastus tehdyksi vuosina 2013-2015 tai kerrottu sellaisen olevan tulossa. Riskimaista tulevista tuotteista 88 % tehdään BSCI-tarkastetuissa tehtaissa.

Nanso on BSCI-järjestelmän jäsen. Tavallisimmat puutteet tehtailla liittyvät dokumentointiin, palkkaukseen ja työturvallisuuteen. Vastaan ei ole tullut yhtään tapausta, jossa tehtaalla ei olisi ryhdytty korjauksiin seurantatarkaistuksen läpäisemiseksi.

Varsinaisia tarkastuksia tehdään vain Nanson tavarantoimittajien tehtaisiin, ei niiden alihankkijoille. Alihankkijoista vaaditaan lista, ja Nanson ostajat käyvät myös niiden tehtailla. Nanso toteaa, että yrityksessä on tunnistettu ”toimialan haasteet ja tuotteiden valmistusketjun pirstaloitumisen tuomat riskit.”

”Nanso on niitä harvoja, joilla on tuotantoa Suomessa. Mutta jos olisin Nanson vastuujohtaja, profiloisin yrityksen vastuullisuuden paljon pelkkää BSCI-jäsenyyttä näkyvämmäksi.” – tutkija Outi Moilala

Reima

Reima

Kaikki Reiman tämänhetkiset valmistusmaat ovat riskimaita.

Yritys ei halua julkistaa tehdaslistaa vedoten kilpailusyihin, mutta olisi ollut valmis toimittamaan myöhemmin Ylelle tehdastarkastusten päivämäärät. Valtaosa tuotannosta tapahtuu Kiinassa, jonne Reima on rakentanut oman tehtaan. Yritys kertoo tarkastavansa kaikki riskimaiden tehtaat itse ja käyttävänsä lisäksi ulkopuolisia tarkastajia. Jokaisella tehtaalla käydään vähintään kerran vuodessa. Reima on BSCI:n jäsen ja runsas 60 % tuotannosta tulee tällä hetkellä BSCI-tarkastetuista tehtaista.

Joillakin tehtaista on ollut puutteita mm. työaikaan, sosiaalimaksuihin ja työturvallisuuteen liittyen. Jos ongelmat ovat vakavia eikä parannusta synny seuraavaan tarkastukseen mennessä, yritys vaihtaa valmistajaa.

Alihankkijoiden käyttämistä ei hyväksytä. Laaduntarkkailijat varmistavat tehtailla käydessään, että tuotanto todella on kyseisestä tehtaasta peräisin.

S-ryhmä; Prisma, Sokos

S-ryhmä

S-ryhmän oman merkin vaatteista ja asusteista valmistetaan riskimaissa 84 prosenttia.

SOK toimitti Yle Uutisille listan tehtaista riskimaissa*. *Kaikista on kerrottu ajankohdat viimeisimmistä omista tarkastuksista, joiden kerrotaan olevan samanlaisia kuin kansainvälisen BSCI-järjestelmän tarkastukset. Osasta tehtaita on kerrottu myös BSCI-tarkastuksen ajankohta. S-ryhmä on yritysten perustaman BSCI-järjestelmän jäsen.

Yleisimmät tehtailla huomatut puutteet liittyvät johtamiseen ja dokumentaatioon, työaikaan, palkkaukseen, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Tehtaan kanssa tehdään korjaussuunnitelma, jota valvotaan uudella tarkastuksella.

Tuotannon siirtämisestä alihankijalle täytyy sopia erikseen. Alihankkijoiden toimintaa seuraa paikallinen tavarantoimittaja.

_”Se, että alihankkijan valvonta on paikallisen tavarantoimittajan vastuulla, on kyllä ihan BSCI-järjestelmän periaatteiden mukaista. Toisaalta uudet BSCI-ohjeet kiinnittävät myös alihankkijoihin huomiota.” _– tutkija Outi Moilala

Stockmann, Lindex

Stockmann, Lindex

Stockmann-konsernin muodin omista merkeistä 96 % tehdään riskimaissa.

Stockmann on julkaissut vuosi sitten nettisivuillaan tehdaslistan, joka kattaa yli 80 % muodin omien merkkien tehtaista. Lindexin sivuilla on sen tehtaiden lista, jonka kerrotaan kattavan yli 90 % Lindexin ostoista.

Riskimaiden tehdastarkastusten ajankohtia ei kerrota tehtaiden suureen lukumäärään vedoten. Viime vuonna tehtaille tehtiin yhteensä yli 500 erilaista tarkastusta. Yleisimmät niissä huomatut puutteet liittyvät johtamisjärjestelmiin ja dokumentaatioon, ammattiliiton jäsenyyteen, palkkoihin ja työaikoihin. Stockmann kuuluu BSCI-järjestelmään.

Alihankkijoista vaaditaan paikalliselta tavarantoimittajalta listaa etukäteen. Alihankkijoiden tehtailla vieraillaan saatujen tietojen mukaisesti. Luvatonta alihankintaa pyritään estämään tarkastamalla tehtaan tuotantokyky ennen tilauksen tekemistä. Tehtailla myös käydään valvomassa, että tuotteet valmistetaan sovitussa paikassa. Huonoista oloista tunnetussa Bangladeshissa alihankkijoiden käyttö on kielletty kokonaan.

Antaisin plussaa siitä, että ammatillisen järjestäytymisen puutteet on mainittu tehdastarkastuksissa havaituissa ongelmissa.” – tutkija Outi Moilala

”Stockmann erottui myönteisesti. Esimerkiksi toimet luvattoman alihankinnan estämiseksi kuulostavat järkeviltä, samoin kuin se, että Bangladeshissa alihankinta on kielletty.” – professori Minna Halme

Texmoda

Texmoda

Texmodan omista merkeistä noin 75 % tulee riskimaista.

Yritys kertoo julkistavansa käyttämänsä tavarantoimittajat alihankkijoineen tämän vuoden aikana, kun listaus saadaan valmiiksi. Riskimaissa 40 % tuotannosta tulee tehtailta, jotka on tarkastettu BSCI-järjestelmän puitteissa. Omat tuotepäälliköt pyrkivät käymään tehtailla, mutta Kiinassa on käyty vain muutamilla.

Jos tehtailla havaitaan puutteita, useimmat korjaavat ne päästäkseen läpi seurantatarkastuksesta. Texmoda on BSCI-järjestelmän jäsen, mutta sanoo pitävänsä pitkäaikaisia liikesuhteita tärkeämpänä kuin järjestelmään kuulumista.

Texmoda kertoo, että osa tavarantoimittajista riskimaissa käyttää alihankkijoita.

”Hyvä, että sanovat julkistavansa tavarantoimittajansa tämän vuoden aikana. Myös Baltian maiden kasvava osuus tuotannosta kuulostaa hyvältä.” – tutkija Outi Moilala

Bestseller, Vero Moda, Only, Vila

Bestseller

Tanskalainen Bestseller ei vastannut kysymykseen, kuinka suuri osa sen brändien vaatteista ja asusteista tehdään riskimaissa.

Bestseller ei myöskään toimittanut Yle Uutisille listaa tehtaista, koska listan julkaisu ei sen mukaan vaikuta työntekijöiden oloihin. Tehtaiden tarkastusajankohtia ei kerrota sillä perusteella, että tehtaita on paljon.

Kaikki tuotteita Bestsellerille valmistavat tehtaat tarkastetaan joko yrityksen oman tiimin tai ulkoisten yhteistyökumppanien toimesta. Bestsellerillä on tarkastuksiin omat standardit ja ohjeet. Yleisimmät puutteet tehtailla liittyvät palkanmaksuun, työaikoihin, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen. Jos tavarantoimittaja ei parannussuunnitelman jälkeenkään noudata ohjeita, seurauksena voi olla liikesuhteen päättäminen.

Bestseller edellyttää, että sen sopimuskumppanit kertovat yrityksen toimintaohjeet myös alihankkijoille. Yritys kertoo tarkastelevansa tuotantoaan läpinäkyvyyden parantamiseksi ja on valinnut tärkeimmille valmistajilleen luotettaviksi kokemiaan viimeistelytuotteiden alihankkijoita.

_"Vastausten ylimalkaisuus on hieman yllättävää. Aina, kun tehdaslista julkistetaan, ulkopuolisilla on parempi mahdollisuus arvioida tehtaita. Tämä läpinäkyvyys on vastuullisuuden keskeisin periaate." _– professori Minna Halme

Bestseller ei jostain syystä ollenkaan mainitse, että kuuluvat Tanskan Ethical Trade Initiativeen, joka on yksi järjestöjohtoisista vastuujärjestelmistä ja tarkastelee yritysten ostokäytäntöjä.” – tutkija Outi Moilala

Ginatricot

Gina Tricot

Ruotsalaisen Gina Tricot’n tuotteista 92 % tulee riskimaista.

Gina Tricot sanoo työstävänsä listaa tehtaista ja toivoo voivansa julkaista sen pian. Yritys kertoo käyvänsä tehtaissa jatkuvasti tuotekehityksen yhteydessä tarkastaakseen toimintaa. Vastauksesta ei ilmene, kuinka moni tehtaista on tarkastettu tai kuinka usein.

Suurin osa tarkastuksista tehdään BSCI-järjestelmän mukaan, jonka jäsen Gina Tricot on. Uusia valmistussopimuksia tehtäessä hyväksytään myös muut sertifikaatit kuten ETI ja SEDEX.

Tarkastuksissa esiin tulleista puutteista suurin osa liittyy työaikoihin ja palkkoihin.

Tuotantoa ei saa siirtää alihankkijoille ilman Gina Tricot’n ennakkohyväksyntää. Jos alihankintasopimus tehdään, paikallisella tavarantoimittajalla on vastuu seurata sen tuotantoa.

”Tekstiilituotannossa ei nykyisellään pysty kontrolloimaan kaikkia askelia, vaan suurin osa valvonnasta kohdistuu viimeiseen eli ompeluvaiheeseen. Ei-hyväksytty alihankinta on meistä suuri ongelma ja kysymys, josta jatkuvasti keskustelemme tavarantoimittajien kanssa”, Gina Tricot sanoo.

”Kun tässä ei ole saatavissa selkeitä lukuja, ei tule sellaista käsitystä, että tämä olisi tärkeä asia. Esimerkiksi keskustelu tavarantoimittajien kanssa voi olla ihan minkä tasoista tahansa.” – professori Minna Halme

_”Olisi kannattanut kertoa, jos heidän tehdastarkastustensa standardi on tiukempi kuin BSCI. Tämän vastauksen perusteella asiasta ei saa kuvaa, mutta ehkä he eivät halua erottua joukosta.” _– tutkija Outi Moilala

H&M

H&M

Ruotsalaisen H&M:n vastauksesta ei käy ilmi, kuinka suuri osa sen myymistä tuotteista tulee riskimaista.

H&M on julkistanut jo aiemmin nettisivuillaan listan kaikista suorista tavarantoimittajistaan ja heidän kaikista alihankkijoistaan. Listan tehtaat tekevät 98,5 % kaikista H&M:lle valmistetuista tuotteista. Tänä vuonna on julkistettu myös tärkeimmät kangas- ja lankavalmistajat, jotka kattavat noin 35 % tuotannosta.

Yritys tekee tarkastukset itse oman järjestelmänsä kautta, joka kattaa myös alihankinnan. Tarkastusajankohtia ei kerrota, mutta yritys sanoo pystyvänsä tekemään tuhansia tarkastuksia vuosittain. Viime vuonna 84 % tavarantoimittajista tarkastettiin vähintään kerran.

Tarkastuksissa ilmenneiden ongelmien osalta H&M viittaa nettisivuiltaan löytyvään raporttiin, jossa on listattu havaintoja maaryhmittäin. Puutteet liittyvät mm. ylitöihin, työntekijöiden järjestäytymiseen, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Jos ongelmia ilmenee, yritys kertoo lopettavansa liikesuhteen tehtaan kanssa vasta viimeisenä vaihtoehtona ja siirtymäajan kautta, jotta tehtaalle annetaan mahdollisuus löytää muita asiakkaita.

H&M vaatii, että myös tuotannon eri vaiheita mahdollisesti alihankintana tekevät tehtaat hyväksytetään tarkastajilla.

”H&M on avoin, mutta se myös myy todella halvalla, ompelijat eivät ole voineet saada elämiseen riittävää palkkaa. Plussaa siitä, että työntekijöiden ay-oikeudet tulevat raportoinnissa esille ja että tehtaille maksetaan palkkioita parannuksista ja liikesuhde lopetetaan vasta viimeisenä keinona.” – tutkija Outi Moilala

”H&M on tällaisen muodollisen vastuujohtamisen pitkäaikainen tekijä. Siinä on kuitenkin se bisnesmallin yleisongelma, että halvan, nopeakiertoisen vaatteen voi ajatella lisäävän turhaa kulutusta.” – professori Minna Halme

KappAhl

KappAhl

Ruotsalaisen KappAhlin tuotteista 88 % valmistetaan Aasian riskimaissa. Lisäksi lopuista osa valmistetaan Turkissa, joka myös lasketaan ns. riskimaaksi.

KappAhl viittaa vastauksessaan Yle Uutisille nettisivuillaan julkaistuun listaan tavarantoimittajistaan. Yrityksen mukaan kaikki tavarantoimittajat tarkastetaan tasaisin väliajoin. Tarkastusten ajankohtia ei julkisteta, mutta niiden kerrotaan olevan tiedossa.

Tarkastuksia tekevät yrityksen paikalliset yhteistyökumppanit yrityksen omien toimintaohjeiden mukaan. Havaitut puutteet vaihtelevat eri tehtaissa. Korjaussuunnitelmien toteutumista valvotaan seurantakäynneillä.

KappAhlin laadunvalvojat seuraavat, ettei tuotantoa siirretä alihankkijoille ilman hyväksyntää. Jos alihankkijoita käytetään, tuotantoyksiköt täytyy hyväksyä KappAhlin toimintaohjeiden mukaisesti.

”KappAhlin vastaukset ovat huomattavan läpinäkymättömiä. Yritys näyttää olevan hyvin niukkasanainen suhteessa siihen, että kyseessä on iso brändinhaltija ja kaiken lisäksi ruotsalainen.” – professori Minna Halme

Muokattu 13.5. klo 9:52: Keskon lähettämässä tehdaslistassa yksi tehtaista oli mainittu kahteen kertaan. Vain yksi tehtaista on tarkastettu viimeksi vuonna 2009. Aineisto päivitetty.

Muokattu 13.5. klo 10:09: Keskon kuvituskuvasta poistettu Anttila, koska se ei kuulu enää Kesko-konserniin. Myöhemmin poistettiin kuvasta myös Line collection.

_Muokattu 13.5. klo 10:38: Nanso Group täydensi vastaustaan. Tekstiä muutettu siten, että koko konsernin ja Nanso-brändin tuotteiden riskimaa-asteet on kerrottu erikseen. _

Muokattu 13.5. klo 13:07: Marimekon kuva vaihdettu.

Muokattu 13.5. klo 13:15: Reima halusi lisätä, että se ei enää omista Kiinaan rakentamaansa tehdasta. Alkuperäisessä vastauksessaan Ylelle Reima ei kertonut, että tehdas ei ole enää sen omistuksessa. Tämän takia tutkijan kommentti Reiman omasta tehtaasta on poistettu jutusta.