Koe uusi yle.fi

Kotiseuturakkaus syrjäyttää huonot uutiset – "Kotimaiseman muutos saattaa joskus shokeerata"

Synnyinseudulla ja lapsuusajan kesällä on yhteistä se, että ne säilyvät muistoissamme nostalgisina ja muuttumattomina. Kiinnostus kotiseutua kohtaan on lisääntynyt ja muistamme hyvät asiat niin voimakkaina, että huonot uutiset hautautuvat.

ilmiöt
Vaaramaisemaa Sotkamon Naapurinvaaralta kuvattuna.
Kaisu Jansson / Yle

Synnyinseutu ei unohdu koskaan. Entisen kotipaikan ja synnyinseudun tapahtumia ja uutisia seurataan mielenkiinnolla. Vaikka synnyinseutu sytyttää varsinkin sosiaalisessa mediassa, niin tutkittua tietoa ei ole, miten miten entisen kotiseudun uutiset vaikuttavat meihin, varsinkin silloin, kun ne ovat negatiivisia.

– Kokemuksellinen tieto on sitä, että mielenkiinnolla entisen kotiseudun ja synnyinseudun asioita seurataan ja uutisten seuraaminen on olennainen asia. Moni toivoisi tietysti, että olisi niitä hyviä uutisia. Se on kuitenkin realismia, että hyviä ja huonoja uutisia tulee vuorotellen, sanoo Suomen kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

Entinen kotipaikka säilyy mielessämme sellaisena kuin se oli sieltä lähtiessä, uskoo Vanhatalo.

Ehkä voi olla pientä huolta siitä miten muut näkevät, kun tulee huonoja uutisia.

Riitta Vanhatalo

– Minulla on sellainen mielikuva, että kotiseutusuhteen säilyttänyt ihminen ei muuta koko kuvaa entisestä kotiseudustaan. Siellä on ne hyvät asiat ja kerroksina tulee niitä havaintoja tästä päivästä ja negatiivisista uutisista. Ehkä voi olla pientä huolta siitä miten muut näkevät, kun tulee huonoja uutisia, ettei vain imago kärsi tästä.

Synnyinseudulta kantautuvia huonoja uutisia ei välttämättä haluta edes huomioida ja niitä halutaan torjua. Vanhatalo uskoo, että tähän väittämään voi löytyä psykologiasta teorioita.

– Se on varmasti sama selittävä tekijä miten me ymmärrämme esimerkiksi omia virheitä, joita saatamme helposti kääntää – jos olen epäonnistunut jossakin, niin se on olosuhteiden vika eikä oma. Samalla tavalla haluamme puolustaa synnyinseutua tai entistä kotiseutua ja haluamme nostaa esille hyviä asioita ja vähätellä huonoja uutisia.

Kuvat auttavat muistamaan

Moni haluaa säilyttää synnyinseudustaan nostalgisen mielikuvan. Tämä tulee hyvin esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa synnyinseutua ja entistä kotiseutua huomioivia sivustoja on runsaasti, esimerkiksi Facebookissa. Näillä sivustoilla kuvilla on tärkeä merkitys ja kuvista suurin osa on vanhoja otoksia.

Se on kuin kirje kotoa, kun saa uutisia ja tietoja siitä miten siellä menee.

Riitta Vanhatalo

– Sähköiset välineet helpottavat toisella paikkakunnalla tapahtuvien asioiden seuraamista. Se on kuin kirje kotoa, kun saa uutisia ja tietoja siitä miten siellä menee, sanoo Riitta Vanhatalo.

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo
Suomen kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.Jarno Tiihonen / Yle

Synnyinseudusta tai entisestä kotiseudusta muodostunut mielikuva saattaa murentua siinä vaiheessa, kun sinne palataan takaisin.

– Entisen kotimaiseman muutos saattaa joskus shokeerata ja jopa yllättää, että näin paljon on rakennettu uutta ja onko se positiivista. Vaikka ne, jotka asuvat siellä tällä hetkellä ajattelevat, että nämä ovat niitä kehityksen uusia ja hienoja asioita. Olen kuullut sanottavan, että jotkut haluavat säilyttää vanhan kotiseudun entisellään. Aivan kuin ne lapsuuden kesät ovat säilyneet mielessämme, pohtii Vanhatalo.

Kotiseutuilmiö nosteessa

Kotiseutuilmiö on nousussa ja siihen liittyvät asiat lisäävät kiinnostusta. Tätä edesauttaa koko Suomessa tapahtuvat isot myllerrykset ja monet käynnissä olevat rakennemuutokset sekä se, että muuttaminen paikasta toiseen on kiihtynyt.

Kotiseutu ja alueen identiteetti on myös henkisessä mielessä kasvattanut mielenkiintoa.

Riitta Vanhatalo

– Asuinpaikan, kauniiden luonnonkohteiden ja rakennetun ympäristön merkitys on lisääntynyt ja sen tiedostaminen on nousemassa pintaan. Kotiseutu ja alueen identiteetti on myös henkisessä mielessä kasvattanut mielenkiintoa.

Vaikka kunnat yhdistyvät ja elinalueet muodostuvat aikaisempaa suuremmiksi, niin se ei sulje pois kiinnostusta kotiseutua ja omaa lähiasuinympäristöä kohtaan.

– Vaikka elämme globaalissa maailmassa, niin yksilöinä oman elämänpiirin hahmottamisessa lähipiirillä on iso merkitys ja saatamme määritellä kotiseuduksi kylän, kaupunginosan tai lähikorttelin, jossa asumme, sanoo Suomen kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.