Näkökulma: Veteraanifanittaja muistelee hikisiä hanskoja

Huippupesäpalloilija jannevuoriset, ollihartikaiset ja samisirviöt olivat 1990-luvun robineita ja anttituiskuja, pohtii toimittaja Heli Sirviö.

käsineet
Heli Sirviö

Viime keväänä näihin aikoihin kaipailin eräänä sunnuntaiaamuna muutamaa paria puutarhahanskoja. Olin perustamassa kukkapenkkiä ja kaikki hanskat olivat talven jäljiltä kateissa. Äitini totesi: "Autotallissa on useita pareja näppylähanskoja, senkun haet ne sieltä."

Ja siellä niitä oli, kymmeniä pareja näppylähanskoja siisteissä pinoissa ylähyllyllä. Nappasin ensimmäiset ja huomasin, että niissä kaikissa on pienet lappuset.

"Helille Janne Vuoriselta, 23.7.1992, SoJy–Lippo 11–16", kertoi vaappuva käsiala, jossa oli viitteitä kaunokirjoituksen uuden tyylin opettelusta. En ollut uskonut, että ne kaikki Sotkamon Jymyn pesisotteluiden jälkeen saalistamani syöksyhanskat olisivat enää tallessa. Toisaalta, äidithän säilyttävät pienimmätkin aarteet.

Näppylähanskoihin kiinnitetyissä lapuissa näkyy kenen syöksyhanskat ovat kyseessä.
Heli Sirviö

Ja aarteita ne totisesti silloin olivat, nuo hiekkaiset, hikiset ja ehkä räkäisetkin hanskat, olivathan ne olleet sentään suurimpien idoleideni käsissä ylemmässä jatkosarjan pelissä, arkisessa torstain runkosarjan ottelussa tai peräti mestaruuden ratkaisseessa viimeisessä finaaliottelussa.

Hyllyltä löytyi myös 1990-luvun alussa taiteiltu Jymyn kannatuslakana – se oli sitä aikaa, kun Hiukassa verivihollisia olivat erityisesti Hyvinkään Tahkon keltapaitaiset paholaiset.

Heli Sirviö

Minua alkoi naurattaa. Katsoin muitakin hanskoja, jotka oli kaiken varalta nidottu kiinni lappusineen toisiinsa, että tietäisin varmasti, että juuri ne ovat olleet tuulennopean Sami Sirviön, vaihtolyöjävirtuoosi Kari Hakkaraisen tai kotiuttajavelho Asko Tuhkasen käsissä, kun he ovat syöksyneet kotipesään kenties palaneina, kenties voittojuoksun tuoneina.

Niitit hanskapareissa olivat jo ruostuneet, mutta paperi ei ollut vuosikymmenten saatossa hapertunut eikä tussin jälki haalistunut.

En yksinkertaisesti hennonnutirrottaa askartelemiani lappuja. Ajattelin, että uudet puutarhahanskat saa vaikka seuraavana päivänä kaupasta, ja voisin käyttää sunnuntain vaikkapa kärräämällä puutarhakalusteita varastosta. Hyllyltä löytyi myös 1990-luvun alussa taiteiltu Jymyn kannatuslakana – se oli sitä aikaa, kun Hiukassa verivihollisia olivat erityisesti Hyvinkään Tahkon keltapaitaiset paholaiset.

Pesäpallofanin lakana 1990-luvulta.
Heli Sirviö

Äitini muistutti myös minua pesisaiheisesta leikekirjasta, joka sekin oli visusti tallessa. Sanomalehdistä ja iltapäivälehdistä oli leikattu otteluraportit, niihinkin olin merkinnyt omat pelihuomioni, ja olin koettanut kirjoittaa niin nätillä käsialalla kuin ikinä osasin.

Näin digiaikana nykylapset ovat tuskin kuulleet leikekirjoista, mutta minulle sankareiden otteet olivat yhtä kullanarvoisia kuin heppalehden vuosikerta.

Jannevuoriset, ollihartikaiset ja samisirviöt olivat sen ajan robineita ja anttituiskuja. Mitäpä sitä Suomussalmella olisi muuta voinut fanittaakaan, kun Heikki Kovalainenkin vasta aloitteli ajouraansa. Niinpä autonnokka kääntyi Sotkamoon kerran, pari viikossa, että pääsin näkemään sen ajan supertähdet ihan livenä.