Ilmastonmuutoksesta huolestuneilla on enemmän Facebook-kavereita

Jos kavereita on yli 262, on todennäköisemmin huolestunut ilmastonmuutoksesta. Sosiaalisen verkoston rakenteiden takia mielipiteet muuttuvat hitaasti.

Kotimaa
Henkilö käyttää facebook-sovellusta älypuhelimella.
Luong Thai Linh / EPA

Juha Itkosen taloustieteen väitös osoittaa, että arvot ja sosiaalinen verkosto ovat kytköksissä ilmastonmuutosta koskeviin mielipiteisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät mielipide-erot pysyvät suhteellisen vakaina, koska sosiaaliset verkostot pitävät ihmisryhmät erillään.

– Jos ollaan samaa mieltä ilmastonmuutoksen uhasta, kaverisuhteen todennäköisyys on kaksinkertainen. On helpompi sivuuttaa tieteellinen tieto kuin riidellä kavereiden kanssa, Itkonen sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijöillä niukasti kavereita

Itkosta kiinnosti myös, miksi mielipiteet ilmastonmuutoksesta ovat ihmisryhmien välillä niin erilaiset, vaikka tiede on päässyt asiassa yhteisymmärrykseen. Kysymystä varten ohjelmoitiin Facebook-sovellus, joka keräsi kyselytietoa mielipiteistä ja verkostodataa Facebook-kavereista. Kyselyyn vastasi yli 5 000 suomalaista Facebook-käyttäjää, joilla havaittiin keskimäärin 262 kaveria.

– He jotka ovat huolestuneet ilmastonmuutoksesta, ovat keskemmällä sosiaalista verkostoa. He ovat informaatiovirran kannalta paremmassa asennossa vastaanottaa ja lähettää tietoa. He jotka eivät ole huolissaan ilmastonmuutoksesta, sijoittuvat verkoston laitamille, ja todennäköisemmin eivät saa tietoa ilmastonmuutoksesta, kuvailee Itkonen Yle Puheen haastattelussa.

Vastaajilla oli suhteellisesti enemmän samanmielisiä kavereita. Niillä, jotka eivät pitäneet ilmastonmuutosta ongelmana, kavereita oli vähemmän.

Mielipiteet muuttuvat hitaasti

– Mielipide ilmastonmuutoksesta ei synny pelkästään faktojen ja järkeilyn perusteella, vaan myös arvoilla ja sosiaalisilla verkostoilla on merkitystä, Itkonen toteaa.

Erimielisyydet hidastavat tiedon välittymistä. Tieteestä viestittäessä sosiaalisen verkoston jakolinjoihin liittyvät merkitykset heikentävät verkoston kykyä levittää viestiä.

– Esimerkiksi hiiliveroista puhuminen luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä voi kannustaa kyseenalaistamaan myös luonnontiedettä, jos sosiaalinen ympäristö suhtautuu veroihin kielteisesti.

VTM Juha Itkosen väitös Essays on the economics of climate change and networks tarkastettiin perjantaina 8.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.