Uskaltaisitko pelastaa 500-kiloisen eläimen päivän harjoittelulla? Palomies uskaltaa

Maalaiskunnassa palomiehet onkivat lehmiä lietesäiliöstä, kaupungissa pelastajat auttavat kiipeliin joutuneita lintuja. Pelastajakoulutuksessa valmiuksia eläinten kanssa toimimiseen saa kuitenkin vain kahdeksan tunnin opintojen verran.

ilmiöt
Hevonen.
Yle

Palomiehet pelastavat työssään ihmisten lisäksi eläimiä, mutta eläinpelastustehtäviä sivutaan pelastajakoulutuksessa varsin lyhyesti.

Pelastajatutkinto opiskellaan useimmiten puolessatoista vuodessa. Eläinten kanssa toimimista ja eläinpelastustehtäviä käsitellään koulutuksessa yhteensä kahdeksan tuntia, josta puolet on teoriaopintoja.

Yhden työpäivä mittaisessa opintokokonaisuudessa käydään läpi tuotantoeläimiä, lemmikkejä ja luonnonvaraisia eläimiä.

Pääpaino on tuotantoeläimissä ja esimerkiksi niiden käsittelemisessä, kertoo vanhempi opettaja Timo Suominen Pelastusopistosta.

Kahdeksaan tuntiin on mahdutettu myös käytännön harjoitus, jossa tulevat palomiehet pääsevät hevostallille opettelemaan satoja kiloja painavien pakoeläinten käsittelyä.

– Jokainen pelastajaoppilas opettelee tekemään ja laittamaan hevoselle esimerkiksi tilapäispäitset, kokeilee taluttamista ja käsittelyä. Hevonen voi olla 500 kiloa täyttä lihasta. Jos hevosta käsittelee väärin ja se säikähtää, mies jää toiseksi. Pelastajakurssilla on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan edes nähneet niin isoa eläintä luonnossa, Suominen sanoo.

Jos hevosta käsittelee väärin ja se säikähtää, mies jää toiseksi.

Timo Suominen

Hän huomauttaa harjoittelun olevan ensiarvoisen tärkeää, koska kentällä palomiehelle saattaa tulla vastaan mitä tahansa.

Kahdeksan tunnin perehtyminen eläinten pelastamiseen ei Suomisen mielestä kuitenkaan riitä antamaan tuleville pelastajille kunnollisia valmiuksia toimia eläintehtävissä.

– Se ei varmasti riitä. Työpaikoilla tarjotaan onneksi lisäkoulutusta. Olemme muutenkin hankalassa välikädessä, koska pelastajatutkinnon harjoituspäiviä on vähennetty säästösyistä. Tuntimäärällä on siis pärjättävä, vaikka olisi aina parempi, mitä enemmän ehdittäisiin harjoitella.

Oma pelastusyksikkö eläimille

Koska eläinpelastustehtävät ovat palomiehen työn arkea, Pelastusopisto on aika ajoin järjestänyt aihepiirin täydennyskoulutuksia.

– Välillä niitä on pidetty, välillä ei. Tälle vuodelle ei ole sellaista tiedossa, Suominen sanoo.

Ykkösenä pelastettavien eläinten top kympissä ovat harmaalokit ja kalalokit.

Vesa Nurminen

Yksi harvoista pelastusviranomaisista, jotka ovat keskittyneet Suomessa pelkästään eläinten pelastamiseen, on pääkaupunkiseudulla toimiva ylipalomies Vesa Nurminen.

Hän ryhtyi erikoistumaan eläinten auttamiseen jo 1990-luvun puolivälissä. Vuodesta 2006 lähtien hän on pelastanut eläimiä päätyönään.

Nurminen pyörittää Helsingissä kolmen eläinpelastusyksikön kokonaisuutta.

– Se on paisunut niin isoksi päivittäiseksi operaatioksi, että joudun olemaan jo enemmän toimistolla kuin kentällä, hän naureskelee.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulle rakennetaan uudenlaista eläinpelastusautoa, josta tulee Nurmisen mukaan Suomen ensimmäinen varsinainen eläinpelastusyksikkö.

– Se on rakennettu alusta saakka vain sitä toimintaa varten.

"Helsingissä on ymmärretty eläintehtävien imagomerkitys"

Se, millaisissa tilanteissa palomiehet rientävät eläinten apuun, vaihtelee alueittain ja tilanteen mukaan.

Maaseutukunnissa pelastajat nostavat kouruihin ja lietelantasäiliöihin pudonneita tuotantoeläimiä ja jäihintippuneita hirviä. Kaupungeissa taas kiipeliin joutuvat usein linnut.

Palomiehet valmistautuvat alueelle tyypillisiin tehtäviin sen mukaan, mihin menevät töihin.

Timo Suominen

Pelastusopiston vanhempi opettaja Timo Suominen arvioi, että suurin osa kaikista pelastustehtävistä liittyy nimenomaan siivekkäisiin. Ylipalomies Vesa Nurminen vahvistaa, että linnut työllistävät eniten esimerkiksi Helsingissä.

– Ykkösenä pelastettavien eläinten top kympissä ovat harmaalokit ja kalalokit. Usein niillä on siipirikko, jalka poikki tai sitten ne ovat sotkeutuneet siimoihin, Nurminen kertoo.

– Helsingissä on ymmärretty eläintehtävien imagomerkitys. Siellä noin joka kymmenes pelastustehtävä kohdistuu eläimiin, kun muualla luku on pienempi, ehkä yksi tai kaksi keikkaa sadasta, lisää Suominen.

Kullakin pelastuslaitoksella palomiehiä opastetaan erikseen alueelle tyypillisten läintehtävien erikoispiirteisiin. Esimerkiksi eläinpelastusyksiköistä löytyy tavallista paloautoa parempi valikoima työkaluja, joilla pelastajat voivat auttaa pulaan joutuneita eläinkunnan edustajia.

Linnunpelastustehtävissä oiva apuväline on haavi, käärmeen tai muun pienen eläimen talteenottoon taas tarvitaan kuljetuslaatikkoa.

– Palomiehet valmistautuvat alueelle tyypillisiin tehtäviin sen mukaan, mihin menevät töihin, millaisia välineitä asemalta löytyy ja millaisia riskejä alueen eläimistöön liittyy, selvittää vanhempi opettaja Timo Suominen.