Maakotkan rengastaminen on rajua puuhaa: "Nokka ei haittaa, mutta kynnet ovat pahat" (video)

Metsähallituksen tarkastaja Tuomo Puution alueella asuu toistakymmentä pesivää maakotkaparia. Rengastuskausi alkaa kesäkuun alkupuolella, ja silloin mies pääsee kiipeilemään pesäpuihin.

Kotimaa
Tuomo Puutio rengastaa maakotkaa.
Metsähallituksen tarkastaja Tuomo Puutio kulkenut kymmeniä vuosia maakotkien parissa. Rengastuksessa täytyy kiivetä pesäpuuhun. " Poikaset ovat aika ärhäkkäitä." Video on kuvattu kesällä 2014.

Tuomo Puutio on kulkenut 1970-luvulta saakka tarkastajana pitkin nevoja tutkien maakotkien pesiä. Hänen alueellaan on kymmenkunta reviiriä, joissa kussakin on pesiä kahdesta viiteen. Asiaan kuuluu, että pesistä ei tarkemmin puhuta. Ne ovat Perhonjoen ja Kalajoen rajaamalla alueella. Lintupariskuntia on alun toistakymmentä.

Kaikki parit eivät saa poikasia joka vuosi. Yleensä niitä tulee yksi tai kaksi, ne rengastetaan kesäkuun aikana pesässä.

– Kun kiipeää pesälle, saa olla varovainen, ettei putoa puusta. Tosin meillä on säädösten mukaan turvaköysi, mutta poikaset ovat niin ärhäkkäitä. Nokka ei ole niin paha, mutta jos poikanen saa kipristettyä kynsillään kädestä, sitä on vaikea saada irti. Toisella kädellä on pidettävä jalat hallinnassa, toisella kädellä rengastetaan. Irti ei saa päästää.

Toisella kädellä on pidettävä jalat hallinnassa, toisella kädellä rengastetaan.

Tuomo Puutio

Rengastushetkellä poikanen on 50 päivää vanha ja raatelee jo ruokansa itse.

– Minä en käytä hansikkaita, haluan kiivetessä pitää tuntuman puuhun. Rengastettaessakin ne ovat hankalat kädessä. Naarmuja siinä tuppaa tulemaan.

Tuomo Puution mukaan ihminen on ollut jo pitkään luonnon apuna. Reviireillä olevat pesät on helppo löytää, koska hän on ollut niitä rakentamassa.

– Pesiä tehdään avuksi linnuille, koska sopivia pesäpuita on hankalaa löytää. Arvion mukaan 9 kymmenestä pohjalaismaakunnissa pesivistä linnuista elää ihmisen tekemässä pesässä.

– Maakotka asuu suolla rauhallisessa saarekkeessa, josta on hyvä näkymä ympäristöön. Pesästä on päästävä hyvin lentoon, tiheät metsät eivät viehätä lintua. Vanhin pohjalaismaakunnissa oleva pesä oli asuttuna nelisenkymmentä vuotta. Sitten ympäröivä metsä kasvoi niin sankaksi, että se ei enää kelvannut.