1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Saksan parlamentti kiitti sodan voittajavaltioita natseista vapauttamisesta

Saksa on muistanut 2. maailmansodan päättymistä vakavissa tunnelmissa. Natsi-Saksan kukistuminen oli voitto saksalaisillekin.

Ulkomaat
Saksan liittopäivät hiljentyi Berliinissä.
Saksan liittopäivät hiljentyi Berliinissä muistamaan 2. maailmansodan päättymisen 70-vuotispäivää.Wolfgang Kumm / EPA

Saksa muisti toisen maailmansodan päättymistä 70 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska kukistivat Natsi-Saksan. Saksa ei vietä merkkipäivää järjestämällä paraateja tai kehumalla suuruuttaan, vaan muistelemalla natsien uhreja ja tuomalla esiin, mitä historiasta voidaan oppia.

Saksan liittopäivät piti perjantaiaamuna muistotilaisuuden, jossa liittopäivien puhemies Norbert Lammert, historioitsija Heinrich August Winkler sekä liittoneuvoston eli ylähuoneen puhemies Volker Bouffier puhuivat.

– Kyse ei ollut päivästä, jolloin vapautimme itsemme, puhemies Lammert sanoi.

Hän lisäsi, että kiitos ja kunnia kuuluvat niille, jotka uskomattomista menetyksistä huolimatta lopettivat kansallissosialistien terrorivallan.

–Tämä koskee sekä länsiliittoutuneita että puna-armeijaa, Lammert sanoi.

Puhemies kertoi, että Saksa on halunnut säilyttää ja entisöidä osan puna-armeijan sotilaiden parlamentin seinille kirjoittamista graffiteista symbolina sodan loppumisesta.

Saksan hallituksen ministerit tai presidentti eivät puhuneet tässä muistotilaisuudessa. Puhemies kiitti kuitenkin presidenttiä, liittokansleria ja ulkoministeriä siitä, että he ovat vierailleet ja puhuneet keskitysleirien vapautuspäivien merkkipäivillä sekä venäläisten sotilaiden hautausmailla.

Historian opetuksia noudatettava

Historian emeritusprofessori Heinrich August Winkler oli muistotilaisuuden pääpuhuja. Hän on yksi niistä Saksan historioitsijoista, joka on puolustanut hyvin itsekriittistä historiantutkimusta. Hän lainasi filosofi Ernst Cassirerin analyysiä Hitlerin myytistä.

– Myytti on aina siinä, piilotettuna pimeyteen odottamassa sopivaa hetkeä tai tilaisuutta. Tämä hetki tulee heti, kun ihmisen sosiaalisen elämän sitovat voimat syystä tai toisesta menettävät voimansa eivätkä he pysty enää torjumaan pirullisia voimia, professori Winkler luki.

Viime aikojen muukalaisvastaiset tapaukset sekä antisemitismin nousu Saksassa ja muualla Euroopassa lisäävät Cassirerin sanojen ajankohtaisuutta piinallisella tavalla. Winklerin mielestä saksalaisten täytyy noudattaa historian opetuksia natsivallan vuosilta.

– Velvollisuutemme on kunnioittaa jokaisen ihmisen arvon koskemattomuutta kaikissa olosuhteissa, Winkler kehotti ja parlamentaarikot taputtivat käsiään.

Historioitsija painotti kuitenkin, että vapauttamisen jälkeen demokraattisessa maassa saivat asua vain ne, jotka asuivat Länsi-Saksassa tai Länsi-Berliinissä.

– Niille saksalaisille, jotka elivät maan toisessa osassa, annettiin poliittinen vapaus vasta 45 vuotta myöhemmin, Winkler sanoi.

Hän nosti esiin myös natsi-Saksan tekemät rikokset; kuuden miljoonan juutalaisen järjestelmällisen murhan sekä romanien, mielisairaiden ja homojen murhaamisen keskitysleireissä. 2,7 miljoonaa neuvostosotilasta kuoli lisäksi sotavankeina natsien vankileireissä.

Winkler muistutti Leningradin piirityksestä, jonka aikana 600 000–800 000 kaupungin asukasta sai surmansa. Hän luetteli myös Puolan pääkaupungin Varsovan järjestelmällisen tuhoamisen vuonna 1944 sekä natsien tekemät verilöylyt Ranskan Oradourissa, Tšekin Lidicessä, Serbian Kragujevacissa, Kreikan Distomossa ja Italian Marzabottossa.

– Visio kolmen mantereen rauhan alueesta Vancouverista Vladivostokiin, pitkästä rivistä vapaista demokratioista, ei toteutunut, Winkler valitti.

Vuosi 2014 on hänen mielestään rajapyykki Krimin väkivaltaisen anastuksen takia. Siinä kyseenalaistettiin Etyjin periaatteet ja eurooppalainen rauhanjärjestelmä.

Kaikki eivät pitäneet päivää vapauttamisena

Saksan parlamentin ylähuoneen puhemies Volker Bouffierin puolestaan muistutti, että kaikki eivät pitäneet voittajavaltioita vapauttajina vuonna 1945.

– Sotavangit, evakot sekä myöhemmin DDR:n asukkaat, jotka kärsivät neuvostodiktatuurista, pitävät puheita vapauttamisesta yksipuolisina ja se on ymmärrettävää, Bouffier sanoi.

Puhemies Bouffier lainasi kirjailija Thomas Mannin tekstiä saksalaisista.

– Heidät piti ulkovaltojen toimesta viedä takaisin inhimillisyyteen.

Bouffier sanoi natsien uhrit velvoittavat saksalaisia. On tehtävä selväksi, että Saksassa ei ole tilaa sellaisille, jotka vastustavat demokratiaa tai ihmisoikeuksia. Hänen kollegansa, liittopäivien puhemies Norbert Lammert oli samaa mieltä.

– Vain jos olemme tietoisia katkerista kokemuksistamme, pystymme nyt sekä tulevaisuudessa toimimaan poliittisesti vastuullisesti, palvelemaan vapautta ja maailmanrauhaa. Siitä olen vakuuttunut, Lammert sanoi.

Muistotilaisuuden lopuksi puhallinorkesteri soitti Beethovenin yhdeksäksännen sinfonian eli Euroopan hymnin, Oodi ilolle.

Lue seuraavaksi