1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Erikoiset paikannimet eivät kaipaa sensurointia – "Kieli on rikas, hyvä näin"

Suomen kartasta löytyy riittämiin erikoisia paikannimiä. Esimerkiksi Suomussalmen paikannimet ovat saaneet vaikutteita niin maastosta, kaloista, englantilaismiehistä kuin asukkaistakin.

ilmiöt
Maisema Hyrynsalmen Emäjoella.
Jouni Pilto / Yle

Suomussalmen paikannimiin Alpo Räsäsen kirjan pohjalta aiheeseen perehtynyt Eero Schroderus kertoo ennen vanhaan nimettyjen paikkojen kuulostavan härskimmiltä kuin näinä päivinä ristittyjen.

– Tuollahan on semmoinen Hevonperseenmutka, Hossassa. Se on saanut nimensä joen mutkassa olevasta suvannosta. Se joki jatkuu siitä suvannon yläpäästä. Kun puita uitettiin, ne menivät aina väärään paikkaan ja puut on jouduttu peruuttamaan. Nimensä se on saanut siitä, että sanottiin puiden menevän hevonperseeseen.

– Tämmöistä kieltä on aika paljon käytetty. Sen olen huomannut että nimillähän selkeytetään: Alajärvi on aina se alin järvi. Keskivalkeinen on Valkeisten keskellä oleva järvi. Jos joen nimi on Heinijoki, sanotaan ettei kannata sateen jälkeen collegehousuissa mennä poimimaan lakkoja, koska ne kastuu kun siellä on heinikkoa.

Loogisuus ennen kaikkea

Nimillä pyrittiin kuvaamaan paikkaa. Suotuisat kalapaikat nimettiin ominaisuuksiensa mukaisesti. Toisinaan nimi on saattanut muotoutua paikan tapahtumien kautta.

– Suomussalmieli kyseessä on kalainen paikka, suuren järven salmi, jossa on varmasti ollut kalaa. Siitä se on saanut nimensä, Eero Schroderus mainitsee.

Tämä huumori on semmoinen, jolla on yleensä selvitty elämässä eteenpäin.

Eero Schroderus

– Kiannasta Oulujärveen asti menevästä Emäjoesta on monta tarinaa. Sinne tuli ruukille englantilaisia ja siinä oli Ämmäkoski, joten puhuttiin Ämmänjoesta. Englantilainenpa puhuikin emajoesta ja siitä tuli Emäjoki.

Dramatiikka näkyy paikannimissä myös, Schroderus kertoo.

– Rajan pinnassa Kalevalan puistossa luin Räsäsen Alpon tekemää selvitystä, että siinä on ollut suuri halme. Toinen osa suomalaisille, toinen karjalaisille. Suomalainen kävi sotkemassa karjalaisten halmepuoliskon ja karjalaiset sitten polttivat suomalaisten riihet. Tämän halmeen nimeksi tuli Mieronaho.

Asukkaista paikannimiksi

Hevonperseenmutka ei nykypäivänä kovin nätiltä kuulosta. Eero Schroderus tuumaa, että kauneusarvoja ei kauheasti mietitty kun paikkaa nimettiin. Mutta olisiko paikannimien suodattamiselle tarvetta?

– Tämä huumori onsemmoinen, jolla on yleensä selvitty elämässä eteenpäin. Kieli on rikas, hyvä näin.

Hossan retkeilyalueen maisemaa, metsää ja vesistöä, jonka takana häämöttää Värikallio.
Suomussalmi on saanut nimensä siitä, että kyseessä on suuren järven salmi, jossa on varmasti ollut kalaa. Kuva Hossan retkeilyalueelta.Sini Salmirinne / Yle

Kauniita paikannimiä pohtiessa Eero Schroderus kertoo erikoisesta sattumasta.

– Jalonkoski on hieno nimi. Koski ei saanut nimeään siitä, että se olisi erityisen jalo. Se sai nimensä siitä, että siitä ei päässyt muuten kuin kävelemällä yli. Vanhassa kartassa Jalkakoski, mies naurahtaa.

Ihmisten nimistä on myös tullut paljon paikannimiä. Martinselkosessa asui Matti Kemilä, Juntusrannassa Juntusia.

Lue seuraavaksi