Väkivaltaisen nuoren avuntarve kyetään selvittämään

Tutkimus esittelee menetelmän, jolla voidaan päätellä oireilevan nuoren taipumus eri asteiseen väkivaltaan. Tästä päästään suunnittelemaan kullekin luontevinta hoitoa. Yhdysvalloissa luotu riskiarvioinnin menetelmä osoittautui Suomeen sopivaksi.

Kotimaa
Nainen ja mies tappelevat.
Poliisin arvion mukaan vain kymmenesosa väkivaltatapauksista tulee poliisin tietoon.Yle

Nuorten tekemästä väkivallasta puhutaan paljon. Ehkä eniten on kysymys siitä, että asiasta nimenomaan puhutaan paljon julkisuudessa. Pitkän ajan kuluessa määrät eivät ole valtavasti muuttuneet. Lievähköä väkivaltaa ja uhittelua tosin tulee poliisin tietoon enemmän kuin aiempina vuosina.

Tampereen yliopistossa laadittu väitöstutkimus käsittelee keinoja, joilla voidaan seuloa esiin erityisen tehokkaan tuen tarpeessa olevat nuoret. Suomessa alaikäiset väkivaltarikolliset ohjataan lastensuojelun tai nuorisopsykiatrian piiriin arvioitavaksi, ja luotettavat menetelmät ovat silloin arvossaan.

Tutkimusjoukkona 230 nuorta

Psykologian maisteri Monica Gammelgård on selvitellyt yhdysvaltalaisen SAVRY-menetelmän käyttöä suomalaisiin laitoksiin joutuneiden nuorten riskiarvioinnissa. Hän on kerännyt aineistonsa 230 nuoren keskuudessa mm. koulukodeissa ja nuorisopsykiatriassa.

Tulokset osoittivat SAVRYn, eli strukturoidun nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmän, erottelevan hyvin eriasteisesti oireilevat nuoret matalan, kohonneen ja korkean väkivaltariskin ryhmiin. Lisäksi menetelmä ohjaa ajattelua siitä, mihin hoitoa pitäisi suunnata riskien madaltamiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi.

Gammelgård päättelee tulosten pohjalta, että menetelmä toimii hyvin myös suomalaisissa oloissa. Hän olisi valmis suosittelemaan sitä osaksi väkivaltaisesti oireilevan nuoren hyvälaatuista hoitoa.