1. yle.fi
  2. Uutiset

Argentiinan ja ”korppikotkarahastojen” taloussota saa yhä kärjistyneempiä muotoja

Argentiinaa velkovat riskirahastot vaativat Argentiinan suurlähetystön tilien jäädyttämistä Belgiassa. Tuoreessa keskustelussa päävelkoja on yhdistetty solmuun menneeseen tutkimukseen vanhasta veriteosta.

Ulkomaat
Korppikotkasta on tullut Argentiinassa riskirahastojen ahneuden symboli.
Korppikotkasta on tullut Argentiinassa riskirahastojen ahneuden symboli.David Fernández / EPA

Argentiinan suurlähetystön tilien jäädyttäminen on tuorein käänne yli kymmenen vuotta vanhassa velkakiistassa. Siinä Etelä-Amerikan merkittävimpiin kuuluva talousmahti käy loputonta sotaa kahta korkean riskin rahastoa vastaan, joita Argentiinassa kutsutaan ”korppikotkarahastoiksi”.

Tällä kertaa NML ltd ja Aurelius Capital Management onnistuivat jäädyttämään 52 000 euroa argentiinalaistileiltä. Asia ei kuitenkaan ole vielä loppuun käsitelty, sillä kerran aiemminkin rahastot yrittivät jäädyttää Argentiinan suurlähetystön tilejä Belgiassa, mutta paikallinen oikeus kumosi sen vedoten diplomaattiseen koskemattomuuteen.

Juuret Argentiinan talousromahduksessa

Vuonna 2001 konkurssiin joutunut Argentiina jätti maksamatta 100 miljardia dollaria ulkomaanvelkojaan. Suurin osa velkojista suostui myöhemmin velkojen uudelleenjärjestelyyn.

Riskirahastot tekivät poikkeuksen. Ne olivat ostaneet jälkimarkkinoilta arvonsa menettäneitä velkakirjoja, ja sitten vaativat oikeusteitse velkoja täysmääräisinä – 1 600 prosentin voitolla alkuperäiseen investointiin verrattuna.

Velkojilla on tukenaan newyorkilaisen tuomioistuimen päätös, jonka mukaan Argentiina ei saa maksaa muille velkojilleen, ennen kuin riskirahastojen vaatimukset on täytetty. Maa on näin pudonnut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle.

Rahastojen lempinimi tulee siitä, että ne ostavat köyhien kehitysmaiden velkakirjoja pilkkahintaan, ja maan noustua jaloilleen ne perivät miljooniaan oikeusteitse.

Kiistalle ei näy loppua

Argentiina kieltäytyy sitkeästi maksamasta "korppikotkille" senttiäkään, koska pitää rahastojen vaatimuksia kohtuuttomina.

Niinpä rahastot ovat käyneet Argentiinan ulkomailla olevan omaisuuden kimppuun. Tällä kertaa kohteena olivat pankkitilit, aiemmin mm. sotalaiva, jonka Ghana jumitti kuukausiksi pääkaupungin satamaan riskirahastojen vaatimuksesta.

Argentiinalaisessa keskustelussa päävelkoja, yhdysvaltalainen miljardööri Paul Singer on yhdistetty tutkimuksiin kaksikymmentä vuotta vanhan terrori-iskun tekijästä. Edesmenneen tuomari Alberto Nismanin kerrotaan tarjonneen (siirryt toiseen palveluun) Paul Singerin rahoja kampanjaan, jolla vastustetaan Argentiinan ja Iranin syveneviä taloussuhteita.

Iranin taas epäillään suunnitelleen vuoden 1994 pommi-iskun Buenos Airesin juutalaiskeskukseen, jossa kuoli 85 ihmistä. Iran kieltää syyllisyytensä.

Iskua tutkinut ja Singerin rahoja tarjonnut tuomari Nisman kuoli tammikuussa epäselvissä oloissa. Sen enempää Nismanin kuolemaa kuin pommi-iskuakaan ei ole selvitetty.

Lue seuraavaksi