Hallituksen kokoajan, keskustan puheenjohtajan Juhan Sipilän muille puolueille asettamat kysymykset Suomen tulevasta EU-politiikasta koskien talous- ja rahaliitto EMU:a ja maahanmuuttoa ovat käynnissä olevien hallitusneuvottelujen vaikeimpia kysymyksiä.
Neuvotteluissa mukana olevan Olli Rehnin (kesk.) mielestä Euroopan unionia pitää uudistaa, mutta Suomen pitkän linjan EU-politiikka ei muutu.
– Aika monet maat, uskon, että myös Suomi ovat sillä kannalla, että kyllähän Euroopan unionia pitää uudistaa. Oletan, että Suomen pitkän linjan Eurooppa-politiikka jatkuu ja toimimme aloitteellisesti ja rakentavasti, mutta varmasti myös rakentavan kriittisesti.
Linjausten on arvioitu kiristyvän erityisesti perussuomalaisten mahdollisen hallitusvastuun myötä. Rehn toppuuttaa. Linjaukset eivät ole vielä lopullisia, mutta esimerkiksi perussuomalaisten vaatimaa tukipakettien lopettamista ei keskustan johtamaan hallitusohjelmaan olla kirjaamassa.
– Se, että vastuita ei laajenneta, viittaa siihen, että jos joudutaan kriisitilanteisiin toimitaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta, avulla ja varassa ja joka on jo olemassa ja josta on jo tehty päätökset, sanoo Rehn.
Mahdollinen hallituspohja on siis valmis myöntämään lisäapua esimerkiksi Kreikalle, jos tilanne vaatii.
Sen sijaan keskustakaan ei ole valmis lisäämään pääomaa kriisirahastoon.
Pankkiunionia hallitusneuvottelijat ovat valmiit kehittämään maltillisesti, jos sijoittajavastuu toteutuu eli pankkiirit ja omistajat maksavat, jos pankki joutuu vaikeuksiin, eivät veronmaksajat.
"Todellisuuden aamu voi olla katkera kokemus"
Eurooppa-päivää Helsingissä juhlistaneet europarlamentaarikot eivät odota suuria linjamuutoksia.
– Pitkä oma poliittinen kokemus on se, että hallituksessa äärilaidat kesytetään ja saattaa olla, että sama linja jatkuu, mutta varoitan passiivisuudesta, sanoo Liisa Jaakonsaari (sd.).
Samaa sanoo Nils Torvalds (r.):
– Todellisuuden aamu koittaa myös populistisimmille ja se voi olla aika katkera kokemus. Siinä mielessä luotan järkeen ja, että ihmiset katsovat eteenpäin eivätkä taaksepäin.
Perussuomalaisten ystävyyspuolue, Britannian itsenäisyyspuolue Ukip kärsi kirvelevän tappion Britannian vaaleissa ja sen EU- ja maahanmuuttokriittinen johtaja päätti jättää tehtävän.
Maahanmuutto on hallitusneuvottelujen vaikeimpia kysymyksiä. Rehnin mukaan siinäkään ei tapahdu radikaalia politiikanmuutosta.
– On tärkeää luoda edellytykset maltilliselle etenemiselle työperäisen maahanmuuton edistämiseksi, koska ikääntyvä Suomi ja sen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Olli Rehn.
Jaakonsaari haastaa hallitusneuvottelijat ottamaan huomioon Välimeren tilanteen.
– Eiväthän kansalaiset Euroopassa siedä sitä, että Välimerestä on tulossa hauta. Jotainhan tähän tarvitaan, sanoo Jaakonsaari.
EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka sai lähtölaukauksensa Suomen puheenjohtajuuskaudella 1999, mutta se on edennyt takkuisesti. Suurta erimielisyyttä aiheuttaa suurten pakolais- ja siirtolaisvirtojen taakanjako. Nyt taakka on Välimeren pohjoisrannoilla.
Jos keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus muodostavat hallituksen, sisar- ja veljespuolueet ja aatekumppanit löytyvät Saksan, Hollannin ja Belgian sekä Britannian hallituksista.
– Tuolla koalitiolla on itse asiassa Eurooppa-neuvossa aika monipuolisesti yhteistyökumppaneita ja kavereita viemässä asioita eteenpäin, sanoo Rehn.
