Puolassa valitaan presidenttiä – kampanjoissa vastakkain sotilaallinen uhka ja eläkeiän alentaminen

Puolan EU-myönteinen presidentti Bronislaw Komorowski on kovan paikan edessä pyrkiessään uudelle vaalikaudelle. Häntä vastassa olevat ehdokkaat uskovat, että maan kehitys on ollut liian epätasaista. Vaaleissa jouduttaneen toiselle kierrokselle.

Ulkomaat
presidentti Bronislaw Komorowski pitää puhetta yleisön edessä
Puolan presidentti Bronislaw KomorowskiAdam Warzawa / EPA

Puolalaiset äänestävät tänään sunnuntaina presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Istuva presidentti Bronislaw Komorowski pyrkii uudelle virkakaudelle. Hänellä on vastassaan kymmenen muuta ehdokasta, joista kahdella katsotaan olevan mahdollisuuksia toiselle äänestyskierrokselle, joka pidetään tarvittaessa 24. toukokuuta.

62-vuotias Komorowski, joka on lähellä hallitusvaltaa pitävää keskustalaista puoluetta, painottaa kampanjassaan maan turvallisuutta. Monet puolalaiset ovat huolissaan etenkin Venäjän politiikasta, jonka katsotaan muodostavan sotilaallisen uhan myös Puolalle.

Komorowski on saanut kyselyissä noin 40 prosentin kannatuksen. On kuitenkin mahdollista, ettei toisella kierroksella kannatusta tule juuri enempää, sillä varsinkin sosiaalikysymyksissä Komorowski on epäsuosittu. Hänen katsotaan olevan paljolti vastuussa Puolan yleisen eläkeiän nostosta 68:aan vuoteen.

Komorowskin vahvin vastaehdokas on konservatiivista Laki ja oikeus -puoluetta edustava Andrzej Duda, 42-vuotias lakimies. Hänen kannatuksensa on 30 prosentin tasolla.

Vaikka asiat eivät kuulukaan suoraan presidentin valtaoikeuksiin, Duda on luvannut alentaa eläkeikää ja nostaa myös sosiaalietuuksia jopa niin paljon, että analyytikoiden mukaan Puolan talous romahtaisi.

Komorowskia ja Dudaa erottaa myös suhtautuminen euron käyttöönottoon. EU-myönteinen Komorowski kannattaa sitä, mutta Duda varoittaa euron nostavan hintatasoa.

Kolmantena kyselyissä tulee entinen rock-tähti Pawel Kukiz, jonka kannattajat ovat enimmäkseen nuoria ja kyllästyneet puoluepolitikointiin.

Puolassa pääministerillä on suurin poliittinen valta, mutta presidentillä on sananvaltaa varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Äänioikeutettuja on noin 30 miljoonaa. Äänestys päättyy Suomen aikaa kello 22.

Lähteet: AFP, Reuters, Tass