Maailman korkein vuori saattoi mennä kasaan maanjäristyksen seurauksena

Nepalin viranomaisilla ei ole vielä aikeita ryhtyä selvittämään Himalajan korkeusmuutoksia, koska pelastustyöt vievät kaiken heidän aikansa.

Ulkomaat
Mount Everest.
Mount Everest on maailman korkein vuori Himalajan vuoristossa Nepalin ja Tiibetin rajalla.Narendra Shrestha / EPA

Nepalin pari viikkoa sitten sattunut tuhoisa maanjäristys on madaltanut paikoin jopa noin 1,5 metrillä maailman korkeinta vuoristoa Himalajaa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. (siirryt toiseen palveluun)

Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen mukaan madaltumista tapahtui ennen kaikkea noin 80 - 100 kilometrin matkalla Langtangin alueella pääkaupungin Kathmandun luoteispuolella.

Juuri Langtangissa katosi paljon paikallisia ja turisteja, kun 7,8 magnitudin maanjäristys iski 25. huhtikuuta. Tutkijoiden mukaan myös osa Langtangin länsipuolella sijaitsevista huipuista on saattanut menettää korkeuttaan.

Satelliittikuvilla on tähän mennessä analysoitu lähinnä pahiten järissyttä aluetta, joten vielä ei tiedetä, kuinka esimerkiksi idässä sijaitsevan maailman korkeimman vuoren Mount Everestin kävi. Mahdollinen muutos lienee kuitenkin vain muutamia senttejä.

Asiaa ei pysty selvittämään pelkillä satelliittikuvilla, vaan tarkka tulos edellyttää myös maanpäällisiä ja lentokoneilla tehtyjä mittauksia.

Täyttä yksimielisyyttä Mount Everestin korkeudesta ei tosin ollut ennen maanjäristystäkään. Vuoren korkeudeksi mainitaan yleensä 8 848 metriä, mutta mittaustulokset vaihtelevat muutamia metrejä kumpaankin suuntaan.

Saksalaisen DLER-tutkimuslaitoksen tutkija Christine Minet vahvistaa, ettei vielä pystytä kertomaan muutoksista yksittäisten vuorten korkeuksissa. Nepalin viranomaisilla ei ole vielä aikeita ryhtyä selvittämään korkeusmuutoksia, koska edelleen jatkuvat pelastustyöt vievät kaiken heidän aikansa.

Osalla alueista, kuten Kathmandussa, maaperä on noussut. Samoin on käynyt pääkaupungin eteläpuolisille vuoristoalueille.

Maailman korkein vuoristo on ajoittaisista muutoksista huolimatta yhä nousussa, koska Intian-Australian mannerlaatta liikkuu pohjoiseen päin Euraasian laattaa. Se nostaa Himalajaa muutamalla sentillä vuosisadassa.