YK:n alkuperäiskansaelin nostaa esiin Suomen ihmisoikeusloukkaukset saamelaisia vastaan

YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin UNPFII:n loppudokumentti nostaa esiin Suomen saamelaisten hädän. YK:n raportoija tuo esille syvän huolensa ihmisoikeustilanteesta Kanadassa, Suomessa, Indonesiassa, Meksikossa, Tansaniassa ja Länsi-Australiassa.

Sápmi
Aslak Holmberg
Tuomas Aslak Juuso

YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin loppudokumentti nostaa esiin Suomen saamelaisten hädän.

Pysyvä foorumi UNPFII (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues) päätti 14. istuntonsa toukokuun ensimmäisenä päivänä YK:n päämajassa New Yorkissa.

UNPFII lähettää tämänvuotisen istuntonsa tuloksena yhdeksän raporttia YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC:iin.

Yhdessä raportissa foorumi moittii muun muassa Suomen ihmisoikeustilannetta.

"YK:n pitää aloittaa tarpeelliset toimet ihmisoikeustilanteen parantamiseksi"

Kara-Kys Arakchaa
YK / ON

Lyhyessä ihmisoikeuksia koskevassa raportissaan YK:n raportoija Kara-Kys Arakchaa tuo esille huolensa ihmisoikeustilanteesta tietyissä jäsenvaltioissa.

Arakchaan mainitsemia valtioita ovat Kanada, Suomi, Indonesia, Meksiko, Tansania ja Länsi-Australia.

– Pysyvä foorumi ilmaisee syvän huolensa väitetystä julmuuksista ja ihmisoikeusloukkauksista alkuperäiskansoja vastaan Kanadassa, Suomessa, Indonesiassa, Meksikossa, Tansaniassa ja Länsi-Australiassa ja julmuuksista alkuperäiskansojen kohtaan muualla maailmassa.

– Pysyvä foorumi kehottaa koko YK-järjestelmää, mukaan lukien asianomaiset elimet, ryhtymään asianmukaisiin toimiin.

Samassa raportissa kehotetaan koko YK:tä ottamaan alkuperäiskansat mukaan päätöksentekoon, joka koskee muun muassa YK:n kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteita.

Taustalla saamelaisten hätähuudot pysyvässä foorumissa

Suomen saamelaisten asia nousi loppudokumenttiin kaiketi siksi, että Suomen saamelaisten hätä tuotiin esille pysyvässä foorumissa jopa kahdessa erillisessä puheenvuorossa.

Tiina Sanila-Aikion puheenvuoro UNPFIIssa
UN WebTV

Ensin Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-AikiopyysiYK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin apua Suomen saamelaisille.

Toisessa puheenvuorossa Suomen ja Ruotsin saamelaisnuorten järjestöt ja yhteispohjoismainen Saamelaisneuvosto toistivat pyynnön.

Kummassakin lausunnossa kritisoitiin Suomen valtiota siitä, että se siirsi ILO-sopimuksen ratifiointia eikä antanut Suomen saamelaisille – Norjan malliin – oikeutta määritellä sitä, ketkä kuuluvat saamelaiskansaan.

Saamelaisnuori epäilee UPNFII:n suosituksen vaikutuksia Suomeen

Suoma Sámi Nuorat- eli Suomen saamelaisnuoret -yhdistyksen UNPFII-edustaja Aslak Holmberg piti Saamelaisneuvoston sekä Suomen ja Ruotsin saamelaisnuorten yhteisen puheenvuoron pysyvässä foorumissa toukokuussa.

Holmberg ei kuitenkaan ole aivan vaikuttunut siitä, onko Suomen tilanteen nimeämisellä loppudokumentissa vaikutusta mihinkään.

– Kuten meidän puheessamme tulee esiin, on Suomi saanut huomautuksia monilta YK:n elimiltä aikaisemminkin eikä niillä tunnu olevan vaikutusta. Kansainvälinen maine on kuitenkin Suomelle kunnia-asia ja sillä saattaa olla merkitystä. Onhan tietysti huonoa Suomen maineelle, kun tulee mainituksi tuollaisella listalla, sanoo Holmberg.

Professori: YK:n asiakirjat eivät sido YK:n jäsenvaltioita

Hurst Hannum
Åse Pulk / NRK

Viime syksynä YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssi hyväksyi toisenkin asiakirjan – maailmankonferenssinloppudokumentin– jolla YK:n jäsenvaltiot uusivat sitoumuksensa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 2007.

NRK Sápmin haastattelema kansainvälisen oikeuden professori arvioi, että tämänkaltaiset dokumentit eivät kuitenkaan sido YK:n jäsenvaltioita.

– Maailmankonferenssin loppudokumentti on tärkeä poliittinen lausunto, kuten muutkin poliittiset kannanotot kansainvälisissä konferensseissa, sanoo professori Hurst Hannum.

– Jäsenvaltiot eivät ole juridisesti velvoitettuja seuraamaan loppudokumentin suosituksia, vaikka ovatkin allekirjoittaneet loppudokumentin.

Juristi: Itsestään ei tapahdu mitään

Mattias Åhrén
Eilif Aslaksen / NRK

Saamelaistutkija ja -juristi Mathias Åhren sanoo, että juuri tästä syystä alkuperäiskansojen itsensä täytyy olla aktiivisia asiassa.

– Jos pitää tulla tuloksia, niin saamelaisten täytyy itse lobata ahkerasti. Valtioilta tulee vaatia toimia, joihin ne ovat sitoutuneet allekirjoittaessaan loppudokumentin. Itsestään ei tapahdu mitään, Åhren tietää.

NRK Sápmi (saameksi): Valtiot eivät ole juridisesti velvoitettuja parantamaan alkuperäiskansojen tilannetta (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Klemet Anders Sara, Åse Pulk, Jenna Rasmus / NRK Sápmi