Vautsi mikä mirri! - "Ei sen hieno tartte olla, kunhan on täydellinen"

Jokaisen yksityiskohdan on oltavan tarkasti paikallaan ja viiksikarvan tiukasti ojennuksessa, kun Sami Karppinen suuntaa eläintentäytön EM-kilpailuun Ouluun. Karppisen kilpailutyö on ilves, jonka täyttämiseen on kulunut kymmenkertainen määrä tunteja tavalliseen työhön verrattuna.

luonto
Sami Karppinen ja kilpailutyö.
Eläintentäytön EM-kisoihin Ouluun lähtevä, Sami Karppisen täyttämä ilves on metsästetty Puumalassa.

Ouluun kokoontuu satakunta maanosan parasta eläintentäyttäjää. Töitä kertyy useampia satoja. Mikkeliläinen Sami Karppinen osallistuu koitokseen kahdella työllä, ilveksellä ja koppelolla.

Karppinen on yksi Suomen harvoista päätoimisista eläintentäyttäjistä. EM-kisatyö on kuitenkin oma lukunsa.

– En ole kärsinyt työtunteja laskea, mutta ainakin kymmenkertainen määrä tavalliseen asiakastyöhön verrattuna. Pelkästään kipsivalun valmistamiseen ja uretaanivalun hiomiseen ja hinkkaamiseen meni ainakin kolme päivää.

Kilpailutyö on tarkoin säädelty. Työ pitää valmistaa alusta loppun itse. Asiakastyössä eläimen runko tilataan valmiina useimmiten Saksasta tai Yhdysvalloista. Kilpailutyö on käsityötä alusta loppuun.

– Tein alkuperäisesti ruumiista kipsimuotin eli kopioin tavallaan ilveksen lihaksiston Sen pohjalta viimeistelin eläimen kropan uretaanista. Vain silmissä sai käyttää valmisosia.

Kilpailijan pitää dokumentoida eri työvaiheet. Niiden avulla tuomaristo varmistaa, ettei täyttötyössä ole rikottu sääntöjä.

– Useita satoja niitä työvaiheita oli.

Virhepisteitä tulee herkästi

Ilves päätyi täyttäjän käsiin Puumalasta. Karppinen oli pohtinut kilpailuun osallistumista, jos saisi käsiinsä sopivan eläimen. Kriteerit täytettävälle otukselle on kovat.

– Ei sen hieno tartte olla, kunhan on täydellinen. Asiakas soitti tammi-helmikuussa, että olisi ilves täytettävissä.

Sami Karppisen kilpailutyö
Petri Vironen / Yle

Juvalla entisen vanhainkodin tiloissa työskentelevä Karppinen oli jo tovin pohtinut kilpailuun osallistumista.

– Ajattelin, että jos tulee vastaan oikein pirun hyvä ilves, teen asiakkaalle tarjouksen, että teen kilpailutyön normaalityön hinnalla. Se on asiakkaallekin iso etu.

– Kun eläin tuli, näin heti, että kyseessä hieno eläin. Ei mitään vaurioita, ei ampumajälkiä. Ja tietenkin laillisesti metsästettty. Puuttuvista karvoista tai ampumahaavoista tulee virhepisteitä kilpailussa.

Tuomarit suurennuslasin ja valon kanssa

Sami Karppinen on täyttänyt urallaan useita ilveksiä. Kilpailutyötään mies arvioi varsin itsekriittisesti.

– Onko se kaikkien aikojen parasta työni, sen päättää tuomaristo, mutta ainakin kaikista tarkimmin tehty ilves tämä on.

– Toivottavasti se paras on, mutta sittenhän sen näkee, kun kaksi tuomaria syynää työtä suurennuslasin ja valolampun kanssa. Itselle tulee sellainen vainoharhainen olo, että mitä virheitä ne löytää ja mitä virheitä eivät näe.

– Tietysti parastahan on se, että tuomari näkee virheitä, joita itse en näe. Se on oppimista, mikä on tämä koko homman idea.

Virheetön koppelo matkassa

Karppinen matkassa Ouluun lähtee myös toinen työ, naarasmetso eli koppelo kilpailee omassa sarjassaan. Myös koppelon tarina on omalaatuinen.

– Löysin sen vuosia sitten keskeltä järven selkää. Se oli täysin ehjä ja virheetön, ei naarmun naarmua. Näin heti, että tässä on täydellinen kilpailulintu.

Mestariluokassa kilpalevan Karppisen tavoite EM-kilpailuun on maltillinen, mutta selkeä.

Naarasmetso eli koppelo.
Petri Vironen / Yle

- Jos saan sinisen ruusukkeen eli yli 90 pistettä, olen onnistunut omasta mielestäni erittäin hyvin. Sijoituksen tietää sitten, kun näkee muiden työt ja niiden saamat pisteet.

Sami Karppinen on kilpaillut urallaan useita kertoja, mutta väliin osui lähes 10 vuoden tauko. Vuosien 2012 ja 2014 SM-kilpailuista irtosi uran ensimmäiset kilpailun paras palkinto.

EM-mittali myönnetään mestarit-sarjan parhaalle työlle. Harrastaja- ja ammattiliaisluokissa palkitaan sarjojen parhaita.

Tyttöystävän käpytikasta leijonaan

Sami Karppinen täytti ensimmäisen eläimensä yläasteen yhdeksäsluokkalaisena. Eläimet ja luonnossaliikkuminen alkoivat kiehtoa jo ennen kouluikää.

– Ensimmäinen itse täyttämäni eläin oli silloisen tyttöystävän käpytikka. Hän aikoi täytättää sen, mutta ilmoitin, että kyllä se onnistuu kotikonsteinkin. Kyllä se käpytikka saatiin väkertämisen jälkeen oksalle istumaan, mutta ei se lopputulos ollut kovin mairitteleva.

Seuraava haaste odottaa pian Oulun kilpailun jälkeen. Karppinen on hiljattain palannut Afrikasta, jossa suomalaisryhmä metsästi muun muassa leijonia.

– Olimme luottoasiakkaiden kanssa ja saimme saaliiksi muutaman leijonan. Teemme silloin tällöin metsästysmatkoja yhdessä eri puolille.

– Tähän asti erikoisimpia työtehtäviä ovat olleet gepardin täyttäminen ja virtahevon pää. Se kai on eräänlainen eläintentäytön extreme-laji, joka ei joka pojalta onnistu.

Oulun EM-kilpailu käydään Pohjois-Suomen erämessujen yhteydessä. Kilpailutyöt ovat messuilla nähtävinä torstaista lähtien.