Vedenalaisesta luolasta löytyi suuri eläinten hautausmaa – satoja sukupuuttoon kuolleiden eläinten fossiileja

Tsimanampetsotsan kansallispuistossa Madagaskarilla sijaitsevasta luolasta on löytynyt muun muassa sukupuuttoon kuolleiden maki- ja fossalajien fossiileita.

Ulkomaat
eläimen pääkallo
livescience

Madagaskarilla vedenalaisesta luolasta on löytynyt satoja eläinten luita, joiden epäillään saattaneen huuhtoutua sinne myrskyissä jopa tuhansia vuosia sitten, kertoo Live Science -tiedesivusto.

Luolassa on muun muassa satoja sukupuuttoon kuolleen makilajin Pachylemur Insignisin fossiileja. Kaikkiaan luolassa olevasta vajoamasta on löytynyt kymmenien lajien luita, joukossa krokotiili, virtahepo ja sukupuuttoon kuollut fossalaji, Cryptoprocta spelea.

Vanhimmat fossiilit ovat eläinten, jotka kuolivat sukupuuttoon joitakin tuhansia vuosia sitten. Luolassa on myös sellaisen yhä esiintyvän jyrsijälajin luita, jonka ihminen toi Madagaskarille, kertoo tutkimusta johtava antropologi Alfred Rosenberger City University of New Yorkin Brooklyn Collegesta.

"Täydellisiä kalloja ja leukaluita"

Fossiilit ovat Rosenbergin mukaan hyvin säilyneitä. Kallot ja leukaluut ovat käytännössä täydellisiä ja monet eivät ole lainkaan vahingoittuneet, hän kertoo.

Tiedossa ei ole, miten eläimet joutuivat Tsimanampetsotsan kansallispuistossa sijaitsevaan luolaan. Tutkijat pitävät mahdollisena, että luut ovat ajautuneet sinne ajan kuluessa hyökytulvissa tai hirmumyrskyissä. He arvelevat, että luola on aikoinaan ollut kuiva.

Rosenbergin mukaan luolien vajoamat voivat tuoda uusia näkökulmia menneeseen, sillä niissä paikallaan pysyvä kylmä vesi suojelee luita bakteereilta, tuulelta ja aalloilta.

Tutkijaryhmän sukeltajat löysivät luut noin 25 metrin syvyydestä. Luolasukelluksen riskien vuoksi he voivat olla veden alla vain muutamia tunteja kerrallaan eivätkä tutkijat ole vielä päässeet tutkimaan löytöään täysin.

He uskovat pystyvänsä pian ajoittamaan fossiilit, mikä auttaa selvittämään joidenkin lajien sukupuuttoon kuolemisen ajankohtaa sekä sitä, onko ihmisillä osuutta siihen.

Ihmiset asuttivat Madagaskarin noin 3 000 vuotta sitten, ja jotkut fossiileista ovat saattaneet päätyä luolaan samoihin aikoihin.

Tutkijat kertoivat löydöstään Journal of Human Evolution (siirryt toiseen palveluun) -lehden huhtikuun numerossa.