Pyörätuolille kävelykatu voi olla esterata – "Suunnittelijat saisivat lähteä itse kokeilemaan"

Liikuntarajoitteiselle on iso apu esimerkiksi luiskasta, joka helpottaa pääsyä jalkakäytävälle ja sieltä pois. Viisi vuotta pyörätuolia käyttänyt kemiläinen Kristiina Niskanen ihmettelee, miten näin pieni asia tuppaa unohtumaan suunnittelupöydän äärellä.

liikenne
Pyörätuolilla ylittämässä suojatietä.
Antti Heikinmatti/ Yle

Jos kemiläinen Kristiina Niskanen saisi päättää, hän istuttaisi jokaisen arkkitehdin sekä kaupungin katu- ja tieasioista vastaavat virkamiehet edes hetkeksi pyörätuoliin.

Vasta sitten hän päästäisi heidät suunnittelupöydän ääreen jatkamaan työtään tai valitsemaan vaikkapa niin pieneltä tuntuvaa asiaa kuin katukiviä.

Epätasaisella alustalla jää kiinni helposti

Mielipiteen ymmärtää, kun seuraa, miten vaivalloista on eteneminen esimerkiksi valtakunnalllista tunnustusta keränneellä Kemin kävelykadulla.

– Kaunishan tämä on yleisilmeeltään, mutta käytännöllisyys on kaukana esimerkiksi pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuville ihmiselle, huokaa Kristiina Niskanen.

Kristiinan alla on sähköpyörätuoli, mutta vielä vaikeampaa liikkuminen on kelattavalla, tavallisella pyörätuolilla. Kävelykadulla on käytetty erilaisia kivilaatuja, joten se on epätasainen ja saumakohdissa on aukkoja, kun kiviaines on rapautunut pois kivilaattojen välistä.

– Tästä aiheutuu todellisia vaaratilanteita, kun rengas uppoaa laattojen väliin, jolloin pyörätuoli voi mennä nurin ja siinä voi loukata itsensä, luonnehtii Kristiina.

Kaunishan tämä on yleisilmeeltään, mutta käytännöllisyys on kaukana esimerkiksi pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuville ihmiselle.

Kristiina Niskanen

Silmälasiostokset tehdään muualla

Liikuntarajoitteisille on Kemissä muitakin haasteellisia paikkoja kuin kävelykatu. Hetken mietinnän jälkeen moitelistaan kertyy muun muassa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tiloja, osa yksityisen lääkäriaseman tiloista sekä kivijalkaliikkeitä.

– Kemissä ei pääse pyörätuolilla esimerkiksi silmälasiliikkeeseen vaan asioimaan pitää lähteä Tornioon, toteaa Kristiina.

Moitteita keräävät muun muassa mielenterveystoimisto ja sosiaalivirasto, joista jälkimmäiseen pääsee vain avustettuna mutta mielenterveystoimistoon ei edes siten.

– Pyörätuolilla pääsee isompiin kauppaliikkeisiin, mutta niissäkin käytävät tai hyllyjen välit voivat olla ahtaita eikä pyörätuolilla mahdu kääntymään.

Pienesta luiskasta on iso apu

Kemin vammaisneuvoston puheenjohtajan ja teknisen lautakunnan puheenjohtajan Jaakko Alamommon mukaan Kemissä tehdään töitä esteettömän liikkumisen parantamiseksi.

– Esimerkiksi ajoluiskia tehdään koko ajan ja teknisessä lautakunnassa ne on listattu tärkeiksi hankkeiksi, huomauttaa Alamommo.

Hän peräänkuuluttaa, että myös muut kaupungissa liikkujat ottaisivat liikuntarajoitteiset huomioon nykyistä paremmin.

– Monesti näkee, että esimerkiksi ajoneuvot parkkeerataan tai lumet kasataan siten, että ne tukkivat jalkakäytäviä, jolloin pyörätuolilla liikkuminen vaikeutuu, sanoo Alamommo.

Kristiina ja hänen avustajanaan toimiva Teija Suontie suunnittelevat aina tarkkaan kulloisenkin reitin, jotta pyörätuolilla kulkeminen olisi mahdollisimman helppoa.

– Avustajan tehtävänä on muun muassa ennakoida vähän epävarmoja paikkoja, mistä olisi turvallisinta mennä. Kemissä on esimerkiksi kadunpätkiä, joille pääset pyörätuolilla mutta toisessä päässä et enää pääsekään pois ilman apua, luonnehtii Teija Suontie.