1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Aurinkosähkön murrosaika on nyt Suomessa

Aurinkosähkön tekeminen voi olla halvempaa kuin sekasähkön ostaminen.

DB Schenkerin terminaali Vantaalla tuottaa osan sähköstään omilla aurinkopaneeleilla, koska se on yhtiölle riittävän kannattavaa. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Tähän asti aurinkopaneelien asentaminen on ollut lähinnä harvojen edelläkävijöiden harteilla. Nyt aurinkosähköstä on tullut varteenotettava vaihtoehto myös niille, jotka tekevät päätöksensä taloudellisin perustein.

Nyt Suomi elää aurinkosähkön murrosaikaa, uskoo Motivan asiantuntija Milja Aarni.

– Suomessa uskotaan vielä siihen että täällä ei paista tarpeeksi. Kyllä paistaa. Ja kun paneelien hinnat ovat tulleet alas reippaasti, niin se on todellakin vaikuttanut kannattavuuteen, sanoo Aarni.

Terminaalin paneelit tekevät voittoa puolet elämästään

Yksi todiste aurinkosähkön murroksesta on Vantaalle avautuva rekkaterminaali. Paneelien asennus oli kätevää muun myllerryksen mukana, eivätkä varjot juuri vaivaa hyvin kantavaa kattoa. Paneelien sähkö kuluu terminaalin jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja sähkötrukkien lataamiseen.

Kun sähkö menee omaan käyttöön, paneelien omistajan ei tarvitse maksaa sähköyhtiölle sähkön tuottamisesta ja siirtämisestä. Uudistuneiden sääntöjen ansioista verojakaan ei tarvitse maksaa.

Järjestelmän käyttöiäksi luvataan 25–30 vuotta. Terminaalin sähkölaskut pienenevät niin paljon, että laitteet maksavat itsensä takaisin reilussa 12 vuodessa. Toisen puolen elinajastaan paneelit siis tuovat omistajalleen selvää säästöä.

Kvartaalitaloudessa tämä ei kaikille kelpaa, mutta terminaalin omistavalle DB Schenkerille se riittää.

Ilman valtion investointitukea takaisinmaksuaika olisi ollut 18 vuotta ja päätös huomattavasti vaikeampi, sanoo Schenker Oy:n toimitusjohtaja Jouni Sopula.

– Tuen ansiosta päätös oli huomattavasti helpompi tehdä. Uskoisin että se olisi tehty myös ilman tukea. Mutta olisiko tehty ihan tämän kokoisena, vai olisiko lähdetty vaan koittamaan, että miten tämä toimii?

Vanhan koulun paneelit maksavat itsensä takaisin 20 vuodessa

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun katolle asennettiin aurinkopaneeleja viime kesän lopulla. Paneelien sijoittelua suojeltuun rakennukseen suunniteltiin pitkään ja hartaasti. Myös sähköjen veto katolta alakerran sähkökeskukseen tuotti päänvaivaa.

Mutta katolta löytyi sopiva paikka auringossa, johon painojen avulla paikallaan pysyvät paneelit voitiin laskea. Koulun ilmastointi ja palvelimet pitävät huolen siitä, että koulu saa jokaisesta wattitunnista mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn myös kesällä, kun oppilaat lomailevat.

Valtion tuella tehty sijoitus on tullut takaisin kahdenkymmenen vuoden päästä ja säästöä pitäisi tulla perään vielä kymmenkunta vuotta. Seuraavan sukupolven sivistäjälle se sopii.

Lukuja laskenut opettaja uskoo, että samaan lopputulokseen voi päästä muuallakin.

– Saneerauksen ja remontin yhteydessä asennuksen kannattavuus on todennäköisesti. Jos tehdään uusia kohteita, niin mielestäni se täytyy huomioida ihan ehdottomasti. On kummallista jos aurinkopaneeleja ei asenneta esimerkiksi uuteen koulukiinteistöön.