Suunnistus menee koulussa liian herkästi metsään – lajiin voisi tutustua älykännykällä asfalttiviidakossa

Suunnistus voi olla ihmiselle kuin murtomaahiihto: Karvaat kokemukset koulun liikuntatunnilta saattavat karkottaa lajin parista loppuiäksi. Lapsia ja nuoria ei kannatakaan laittaa oitis metsään kartan ja kompassin kanssa. Luontevampaa voi olla suunnistaminen älylaitteen kanssa kaduilla ja pihoilla.

suunnistus
Kompassin käytön opettelu antaa varmuutta metsässä liikkumiseen.
Anne Rahjola / Yle

Koulun liikuntatunti. Suunnistusta. Kartta ja kompassi käteen ja metsään.

– Aikaa 45 minuuttia, ja kyyti takaisin koululle ei sitten odottele, joten älkää eksykö!

Miten päin tätä karttaa katsotaan? Missä minä nyt olen? Mitä nämä merkit ovat? Miksi tämä neula näyttää minun mahaani? Oottakaa!

Tällainen täysin keksitty tilanne on toivottavasti kaiku menneestä maailmasta, eikä koululaisia enää tuupata synkkään kuusikkoon oman onnensa nojaan. Joku on silti saattanut säikähtää suunnistusta koulussa niin, ettei eläissään enää lähde rastien perään, aivan klassisen murtomaahiihtokammon tavoin.

Suunnistuksesta ja Kainuun rastiviikon osallistujista tohtoriksi 16. toukokuuta väittelevä kajaanilainen Teemu Takalo sanoo, että suunnistus ei ole lajina helpoimmasta päästä.

– Tiedän, että on henkilöitä, joilla on karvaita kokemuksia koulusuunnistuksesta. Usein huonot muistot johtuvat siitä, että opettajalla eivät kaikki lajit ole olleet kunnolla hanskassa. On saatettu olettaa, että oppilaat osaavat enemmän, eikä perusteita ole käyty läpi tarpeeksi.

Takalo arvelee, että älylaitteet yhdistettynä tuttuun rakennettuun ympäristöön voisivat olla karttaa ja kompassia helpompi tie suunnistuksen saloihin. Metsään kannattaisi mennä vasta myöhemmin.

– Suunnistukseen liittyy paljon oivaltamista, ennen kuin se alkaa sujua. Tämän päivän oppilaisiin saattaisi puhelimen kanssa suunnistaminen iskeä alkuun paremmin, ja kartta sekä kompassi voisivat tulla mukaan myöhemmin.

Geokätköily ja GPS-paikannus houkuttelevat suunnistamaan

Suunnistus kartan ja kompassin kanssa onkin saanut uutta nostetta, kun geokätköily ja muunlainen satelliitin avulla löytäminen ovat yleistyneet. Teemu Takalo arvioi väitöstutkimuksessaan, että suosiossa näyttäisi olevan myös suunnistaminen urbaanissa kaupunkiympäristössä.

– Kun on tottunut liikkumaan geokätköjen perässä nykyteknologiaa käyttäen, voi kiinnostua helposti myös niin sanotusta oikeasta suunnistuksesta kartan ja kompassin avulla.

Geokätkö ja gps-laite.
Geokätköilystä kiinnostunut voi myös innostua perinteisestä suunnistamisesta.Tarja Nyyssönen / Yle

Suunnistuskilpailuissa yleisö on jo jonkin aikaa saanut seurata kilpailijoiden etenemistä reaaliajassa. Liveseuranta yhdistettynä kaupunkimaisemiin tuo lajia tutuksi suurelle yleisölle.

– Sprinttityyppiseen kaupunkisuunnistukseen osallistumisen kynnys voi olla paljon matalampi kuin metsässä juoksuun. Varsinkin, jos siihen ei liity välitöntä tunnetta eksymisestä eli on varma, että osaa poiskin, Takalo mainitsee.