Suomalainen tykkää kypsemmästä: Riisin keittoajat poikkeavat pohjoismaissa

Makumatkalle voi päästä kokeilemalla tuttujen ruokien eri maiden välisiä eroja ruuan valmistuksessa, vaikka keittoajoissa. Esimerkiksi ruotsiksi kirjoitettu ohje kehoittaa basmatiriisin suhteen pidempään keittoaikaan.

ilmiöt
Riisi kannattaa keittää ja huuhdella huolella sushia valmistettaessa.
YLE Etelä-Karjala

S-ketjun tuotelaatupäällikkö Helena Jalomäen mukaan basmatiriisissä on Pohjoismaisten kuluttajien välillä keittoeroja.

– Siihen vaikuttaa se, että millaisena riisi on totuttu syömään. Verrattuna muihin pohjoismaalaisiin, niin suomalainen syö riisinsä kypsempänä. Sama koskee pastaa.

Jalomäki kertoo, kuinka S-ketjun koekeittiössä tehdään havaintoja suomalaisten makutottumuksista.

– Arvioimme esimerkiksi mikä olisi meidän kuluttajille sopiva keitto-ohje ja mikä maistuu suomalaisten suussa. Kaikki mikä pitää paistaa tai keittää, pitää testata täällä koekeittiössämme.

Ruotsalaisten makeampaan elämään pääsee lisäämällä sokeria

Suomalaisen makutottumuksissa on tapahtunut nuorten johdosta muutoksia. Uudet maut vievät matkalle maihin, joihin tuntee tarvetta lähteä tai joissa on jo käynyt.

Uskon, että sukupolvet muuttuvat, eivät kansakunnat. Nuoret aikuiset tekevät muutoksen myös makumaailmaan.

Minna Asunmaa

– Jos käsitellään Hyvää Suomesta -merkkiä niin eihän meillä ollut esimerkiksi 20 vuotta sitten mozzarellaa tai ilmakuivattua kinkkua, sanoo merkin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa.

Suolan ja sokerin suhteen Asunmaan kokemus on päinvastainen kuin yleisesti luullaan.

– Tekemäni yhteistyön perusteella voin sanoa, että meillä käytetään vähemmän suolaa ja sokeria kuin muissa pohjoismaissa. Olen itsekin jättänyt ruuan sivuun liian suolaisuuden vuoksi ja kautta aikojen ruotsalaiset keittokirjat ovat olleet täynnä todella sokerilla kyllästettyjä leivonnaisia. Ne voivat olla meidän suuhumme liian makeita. Sokerin käyttö on aina ollut suurempaa siellä kuin täällä. Ruotsistahan on lähtöisin myös makean leivän kulttuuri.

Nuoret aikuiset maustavat makumaailman mieleisekseen

Hyvää Suomesta -merkin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaan mukaan mausteiden käyttö on tuonut muutoksen makumaailmaamme. Mauste onkin helppo keino tehdä makumatka.

Jos käsitellään Hyvää Suomesta -merkkiä, niin eihän meillä ollut esimerkiksi 20 vuotta sitten mozzarellaa tai ilmakuivattua kinkkua.

Minna Asunmaa

– Uskon, että sukupolvet muuttuvat, eivät kansakunnat. Nuoret aikuiset tekevät muutoksen myös makumaailmaan. Lempiruoka matkaa mukana läpi henkilöhistorian, se siirtyy omille lapsille ja niin edelleen. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan olemme menossa 20–30 vuoden päästä.

Uusien makumatkojen suhteen suomalainen tekee aikamatkoja myös omaan ruokakulttuuriin.

– Muutama vuosi sitten läskisoosi nousi valtavan suosituksi joissakin ruokapiireissä. Silloin huomattiin, että meillä on jotain omiakin kiinnostavia juttuja. Siihen liittyy innostus kotoiluun, sekä säästämisen nouseminen isompaan rooliin. Omien perinteiden ylläpitäminen korostuu nyt toisella tavalla kuin esimerkiksi 1980-luvulla jolloin koettiin, että kaikki muualta tullut parempaa, sanoo Minna Asunmaa.