1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Varhaisperunakausi ovella – miten keität perunat oikein?

Suomalaista käsitystä varhaisperunasta ei kotimaisten pottujen lisäksi vastaa kuin ruotsalaiset kilpailijat. Rakastettu alkukesän herkku muuttuu varhaisperunasta kesäperunaksi, kun kuori ei lähdekään enää hieraisemalla irti.

Kotimaan uutiset
Pestyjä uusia perunoita kattilassa
Juha Peltoperä / Yle

1. Mistä varhaisperunamme ovat peräisin?

Varhaisperunaa tuottavia perunatiloja oli viime kesänä Suomessa 454. Ne sijaitsevat valtaosin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä.

Varhaisperunan viljelyala on vajaa 800 hehtaaria – perunaa kaikkiaan viljellään 22 000 hehtaaria.

Kotimaisten varhaisperunoiden lisäksi kauppojen laareissa on nähty varhaisperunan nimellä tuontiperunaa Ruotsista, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta, Marokosta ja Hollannista.

"Uudet perunat" -tullikoodin alla on suomalaiskauppoihin tuotu perunoita myös Kyproksesta, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Egyptistä, Kreikasta, Israelista, Macaosta, Maltasta, Perusta, Portugalista, Yhdysvalloista ja Etelä-Afrikasta.

Vain Ruotsista tulevat kilpailijat vastaavat suomalaista määritelmää varhaisperunoista.

2. Milloin varhaisperunoita voi ostaa?

Kotimaisia avomaan varhaisperunoita alkaa yleensä saada lakkiaisten tienoilla. Kasvihuoneissa kasvatettuja varhaispottuja näkee kaupoissa jo vapun aikoihin. Kauppa saattaa tarjota kesäperunoita varhaisperunan nimellä vielä syyskuussakin, mutta varsinaisia varhaisperunoita ei myydä kovin pitkälle heinäkuuhun.

Ulkomaisia varhaisperunana myytäviä uuden sadon perunoita voi varhaisimmillaan saada kaupasta maaliskuussa. Ne eivät kuitenkaan ole keskenkasvuisia eivätkä ohutkuorisia.

3. Kuinka paljon varhaisperunoissa on eroja?

Välimeren maista tulevat varhaisperunat ovat ainakin ammattikokeille usein pettymys: ne ovat vetisiä verrattuna Suomessa kasvaneisiin. Erilaisten ilmasto-olojen vaikutuksesta ero on samantapainen kuin ulkomaisten "talvimansikoiden" ja Suomen kesän avomaan mansikoiden välillä: aromit kotimaisissa ovat selvästi voimakkaammat.

Kotimaisina varhaisperunoina kasvatetaan lähemmäs kymmentä eri lajiketta. Suosituin on perinteinen Timo, muita ovat ainakin Solist, Carrera, Swift ja Colomba. Niiden erot näkee varsinkin viljelijä: ainakin siemenperunan toimittajat lupaavat uusista lajikkeista aina edeltäjiään varhaisempia ja satoisampia.

4. Mikä on korkein mahdollinen hinta varhaisperunasta? Entä halvin?

Kotimaisten varhaisperunoiden hinta riippuu satotilanteesta. Yleensä satokauden alkuvaiheessa kuluttajahinta on korkein, arviolta 10–15 euroa kilolta, ja loppuvaiheessa, juuri ennen varhaisperunoiden muuttumista tiiviskuorisemmiksi kesäperunoiksi, kilohinta on enää muutamia kymmeniä senttejä.

Kasvihuoneessa kasvatettuja varhaisperunoita myytiin vapun tienoilla Suomessa 20–30 euron kilohintaan. Tanskassa ja Ruotsissa on tapana huutokaupata ensimmäiset erät avomaan varhaisperunaa, ja tuolloin kilohinta voi nousta 200 euron paikkeille.

5. Miten varhaisperunat keitetään oikein?

Pese perunat ja hiero helposti irtoavaa kuorta sormella tai juuriharjalla pois. Aseta perunat kattilaan, laske päälle kylmää vettä niin, että sen pinta ulottuu juuri perunoiden yli. Lisää suolaa yksi teelusikallinen jokaista vesilitraa kohden.

Anna kiehua rauhallisesti poreillen, lisää jossain vaiheessa tillinvarsia. Tarkkaile kypsyyttä tikulla, haarukalla tai veitsenkärjellä. Keittoaika on yleensä 10–15 minuuttia. Kaada vesi pois mieluummin liian varhain kuin perunoiden kypsyttyä yli. Mausta halutessa voinokareella. Tarjoile.

Keittämisen voi aloittaa myös asettamalla perunat kuumaan veteen. Tuolloin kiehumista on pidettävä silmällä, jotta perunat eivät ehdi hajota. Perunoita voi kypsyttää myös jälkihöyryssä veden kaatamisen jälkeen esimerkiksi pyyhkeen tai kannen alla.

Lähteet: kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen, PerunaSuomi ry, varhaisperunanviljelijä Eero Saarinen, Rymättylä, keittiömestari Tuomas Kettunen, Ravintolakoulu Perho

Lue seuraavaksi