Nyt halutaan sitruunalta tai suklaalta tuoksuvia kukkia

Kasveista voi tulla omistajilleen henkilökohtaisia ja tärkeitä. Esimerkiksi vannoutunut pelargonian ystävä pitää kukkaansa hengissä kauemmin kuin yhden kesän.

luonto
Pölyttäjä keltaisessa kukassa.
Erkki Sillanpää

Jaloleinikka on myyty loppuun monen kukkakauppiaan myymälöistä tältä keväältä. Kajaanilainen yrittäjä Asko Ojavuo on seurannut pitkän aikaan muodikkaiden kukkien menekkiä.

– Esimerkiksi jos alan lehdissä on näyttäviä kuvia tai artikkeleita jostain tietystä kukasta, niin kyllä se näkyy myynnissä. Meillä myynnissä olleet jaloleinikit menivät hetkessä.

Kukkien menekistä samaa mieltä on myös Hortonomien yhdistyksen varapuheenjohtaja Tellervo Summanen.

– Tietyt kukat tietyssä vaiheessa kevättä viedään käsistä. Monelle on voinut jäädä idea jostain kukasta jo edelliseltä kesältä, ja sitten uuden kasvukauden alussa halutaan istuttaa sitä. Maljaköynnös on siitä esimerkki, sitä kyseltiin jo viime vuonna. Sitä voi luonnehtia hitiksi, sanoo Summanen.

– Myös alueellisia eroja esiintyy, että joku kukka ei välttämättä saa aikaan innostusta toisessa osassa Suomea. Facebookilla on iso merkitys siihen, mikä kukka saa aikaan joukkoinnostuksen.

Moni tuoksuttelee kukkaa, joku toinen syö sen

Hortonomien yhdistyksen varapuheenjohtaja Tellervo Summanen on huomannut, että myös pelargonioilla on ollut kysyntää.

Tuoksu on kukan erityispiirre joka erottaa sen tavallisesti lajikaveristaan. Tavallisen pelargonian lehdethän eivät kovin hemaisevalta tuoksu.

Tellervo Summanen

– Pelargonioiden joukossa on hyvinkin tuoksuvia kukkia, niissä tuoksuu sitruuna ja suklaa. Pelargonioissa onkin paljon valinnanvaraa, ja niitä kysytään paljon. Tuoksu on kukan erityispiirre joka erottaa sen tavallisesti lajikaveristaan. Tavallisen pelargonian lehdethän eivät kovin hemaisevalta tuoksu.

– Harrastuksesta voi tulla hyvin läheinen, ja kukista henkilökohtaisia. Ne laitetaan isolla sydämellä myös talvehtimaan.

Kukat ovat löytäneet myös lautaselle. Niillä koristellaan kakkuja ja salaatteja.

– Ne ovat olleet pinnalla jo pidemmän aikaa. Eli myrkyttömät ja ei-allergisoivat krassit ja orvokit käyvät luotettavasti elintarvikkeeksi. Syötävissä kukissa pitää muistaa se, että niiden pitää olla viljelty ilman torjunta-aineita. Jos itse viljelee ne siemenestä asti, niin silloin voi olla hyvinkin varma niiden syötävyydestä, kertoo Tellervo Summanen.