1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Urbaani katutaide saapui Helsinkiin jälkijunassa

Katutaide saa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla jalansijaa yllättävän myöhään. Pitkästä aikaa ensimmäiset, ammattilaisten tekemät seinämaalaukset valmistuvat tänä keväänä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Helsingin taidekaupunginosaan, Arabiaan valmistuu lähiaikoina suuri seinämaalaus. Lähes kerrostalon korkuisen työn, osoitteen Hämeenkatu 128 päätyseinään, toteuttaa tunnettu turkulainen seinämaalari Jukka Hakanen.

Arabian maalaus on pitkästä aikaa ensimmäinen, ei-kaupallinen seinämaalaus eli muraali Helsingissä. Vastaava teetettiin esimerkiksi Porin keskustaan jo kolme vuotta sitten.

Jussi TwoSeven maalaa espoolaisiin alikulkutunneleihin

Katso panorama-kuva teoksesta klikkaamalla kuvaa. Kuva: Jussi TwoSeven

Kuvataiteilija Jussi TwoSeven viimeistelee katutaideteostaan espoolaisen alikulun seinille. Tehtävä on taiteilijalle mieluisa, sillä harmaat betonipinnat ovat hänen mielestään oivallisia maalauspohjia. Espoon keskuksen kupeessa sijaitsevaan alikulkuun maalatussa teoksessa murisevat karhut – harvinaisempi näky täällä päin Suomea.

– Minä käytän stencil-tekniikkaa eli sapluunoita ja maalaan pääasiassa spray-maalilla. Minun taiteeni on tavallaan graffitin inspiroimaa kuvataidetta, varsinkin jos teen sitä tällä tavalla katukuvaan. Ei tämä ihan ensimmäinen oma teos ole, mutta on tämä ensimmäinen mikä pitäisi jäädä pysyväksi. Ne ovat olleet vähän sellaisia väliaikaisia nuo aikaisemmat, vuoden, muutaman vuoden kestäviä ja jossain väliaikaisessa paikassa. Tosi hieno homma, että pääsee tekemään tällaisia pysyviäkin, taiteilija iloitsee.

Jussi TwoSeven työssään Espoossa. Kuva: Yle

Jussin taiteen tekemisen espoolaisiin alikulkutunneleihin mahdollistaa Kulttuurirahaston vuoden työskentelyapuraha julkisten taideteoksien toteuttamiseen. Kaupungeilta löytyy nyt jo sopivia maalauspintoja mutta ei edelleenkään rahoitusta taiteilijoiden työlle.

– Työskentelyapurahan avulla olen pystynyt taistelemaan tätä kaupunkien byrokratiaa vastaan, että pystyn tekemään tällaisia taideteoksia. Linja tuntuu ylipäätään olevan täällä pääkaupunkiseudulla se, että monissa virastoissa ajatellaan vain, että on helpompi pitää tunnelit sellaisina mitä ne ovat. Onneksi nyt on ruvennut löytämään myös kontakteja, jotka ajavat näitä asioita eteenpäin, Jussi TwoSeven tietää.

Jussin taide herättää läheisen omakotialueen koiranulkoiluttajissa ihastunutta huokailua.

Viva Granlund ja Baana

Kuvataiteilija Viva Granlund ryhtyy toteuttamaan pian ensimmäistä maalaustaan Helsingin keskustan kevyen liikenteen Baanan seinille. Maalauksia on Baanalle tulossa lisää myös muilta tekijöiltä.

Viva Granlund Kuva: Suvi Vesalainen/Yle
Viva Granlundin teos Teollisuuskadun alikulkutunnelissa Helsingissä. Kuva: Yle

– Se on ollut alussa minulla sellainen, että hei tuossa on tuollainen hieno iso betoniseinä, että siihen. Miksei ihmiset saisi tehdä jotain tässä kaupungissa? Sitähän tuli sitten kaikki nämä kaupunkiviljelyt ja muut, että se vähän elää koko ajan tämä homma,_ Granlund_ pohtii Helsingin kaupunkikulttuurin muotoutumista.

– Se nollatoleranssi kun se loppui, niin sen jälkeen tämä on pikku hiljaa alkanut, Granlund viittaa Helsingin vuosina 1998-2008 toteuttamaan graffitien vastaiseen kampanjaan.

Viva Granlundin teos Pasilan aseman alikulkutunnelissa. Kuva: Yle

_Granlund _on ollut sitkeä ja päässyt tekemään töitään Helsingissä moniin paikkoihin. Käden jälki näkyy Pasilan aseman alikulkutunnelissa, Teollisuuskadun sillan alla ja Kaisaniemen opintoputkessa.

Aluksi teokset sai toteuttaa vain irrotettaville vaneripohjille yhdeksän kuukauden määräajaksi. Tosin hetkellisyys on osa katutaiteen olemusta.

Kiasman Leevi Haapala

Nykytaiteen museo Kiasman johtajana kesäkuun alussa aloittava Leevi Haapala lupaa puolestaan parannusta katutaiteen tilanteeseen Helsingissä.

Leevi Haapala. Kuva: Petri Summanen / Kuvataideakatemia

– Julkinen tila on näyttämö. Se on iso keskustelu siitä, että kuka omistaa julkisen tilan ja kenen ääni siellä saa kuulua, että onko se kaupungin vai onko se yritysten vai onko se mainosten vallassa, Haapala pohtii.

Kiasma on järjestänyt omaa urbaanin taiteen festivaaliaan URB:ia jo 15 vuotta. Festivaali on kuitenkin painottunut tanssi- ja esitystaiteeseen eikä sen graffiti-maalauskursseista ole jäänyt jäljelle pysyviä teoksia

– Helsinki on luonteeltaan sellainen, että onhan tämä hyvin steriili ja siisti. Varmaan on vielä paljon paikkoja, mihin sopisi julkista taidetta muodossa tai toisessa. Katsotaan mitä voidaan tehdä näyttelyiden ja muiden projektien yhteydessä. Mielellään näytään myös seinien ulkopuolella, Haapala toteaa.

Liikekulman taideteoksen menestys kannustaa tuottamaan uutta katutaidetta Poriin. Kuva: Porin taidemuseo

Aikamme tekijöillä on kova tarve päästä kuvittamaan kaupunkiympäristöä, gallerioista ja museoista ulos sinne missä ihmiset liikkuvat.

– Onhan se tulossa tänne. Ihan selkeästi näkee asenteista noissa virastoissa ja ylipäätänsä kadun ihmisten keskuudessa, että tällaista kaivataan tänne. Eihän sitä ole näkynyt täällä juuri ollenkaan tällaista luvan kanssa tehtyä ja ajan kanssa toteutettua katutaidetta. Se tulee Suomeen taas vähän myöhässä mitä se on ollut Euroopassa ja muualla jo vaikka kuinka pitkään, muraali-taide ja tosi iso taide katukuvassa, Jussi TwoSeven summaa.

Helsingissä urbaani katutaide on saanut jalansijaa yllättäen muuta maata myöhemmin. Tilanne on poikkeuksellinen, koska yleensä uudet kaupunkikulttuuri-ilmiöt näyttäytyvät ensimmäisenä suurimmissa kaupungeissa.

Multicoloured Dreams-ryhmän teoksia Myyrmäen asemalla Vantaalla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Suomessa katutaide on Helsingin nihkeän suhteutumisen vuoksi puskenut maahan lännestä ja idästä. Ensin se rantautui Poriin pääasiassa Porin taidemuseon aktiivisuuden ja ajankohtaisuuden ansiosta. Katutaide-kaupungin titteli on kelvannut ennen Helsinkiä myös esimerkiksi Lappeenrannalle ja Vantaalle.