Näkökulma: Kaikki kuuluu hintaan yhdellä klikkauksella – mitä jää käteen paikalliselle?

All inclusive –turismi eli matkailumuoto, jossa majoituksen lisäksi ruokailu- sekä muut palvelut sisältyvät hintaan ja tarjotaan hotellin muurien sisäpuolella sai alkunsa Karibialta. Turismin määrä kehittyvissä maissa kasvaa, ja paikalliset näkevät laukkuja vetävien turistien yltyvän virran katoavan jonnekin hotellimuurin taakse. Onko tämä täysin ongelmatonta?

Näkökulmat
Hyvin uudelta näyttävä hotellin sisäpiha. Uima-allas on varsin koristeellinen.
Hotellin muurien sisäpuolella nautitaan auringosta hotellin oman uima-altaan äärellä.Jaana Hevonoja / Yle

Ruokapöydät notkuvat 2000 turistille katettuja herkkuja: ruokalajeja on nelisensataa, jokaiselle löytyy jotakin – liikaakin. Kahden viikon loman jälkeen housunkaulus kiristää.

Ensimmäisellä matkalla all inclusive –kohteeseen pahimmat pelkoni eivät kuitenkaan käy toteen: yhtäkään humalassa örveltäjää ei näy ja saksalaiset, ranskalaiset, englantilaiset sekä pohjoismaalaiset jonottelevat suht sopuisasti noutopöydissä.

Illallisrutiiniin tottuu pian. Lasten shown alkaessa ravintola-alueen aukion toisella puolella jäävät lautaset siihen paikkaan. Kun lapsia tanssittavat pellet poistuvat, alkaa aikuisille suunnattu viihde. Välillä enemmän, välillä vähemmän tasokkaita esityksiä – riippuen siitä, eläydytäänkö Grease-hahmoiksi vai esitetäänkö kohteen omasta kulttuurista kumpuavaa tanssia ja musiikkia.

Omakin ruokailu jää joskus kesken, kun on lyllerrettävä teatterilavan eteen. Eräänä iltana tulee shown loppumetreillä mieleen jälkiruoka, pitäisiköhän vielä hakea…

Palaan ravintolaan hiukan ennen sen sulkeutumista kootakseni meille lautaset leivoksista, juustoista ja hedelmistä.

Samaan aikaan ravintolasalissa alkaa tapahtua jotakin, jota on aluksi vaikea käsittää.

Ruokaa lentää tarjoiluvadeilta vauhdilla jätesäkkeihin: salaatit, leikkeleet, kalat, äyriäiset, hedelmät… kymmeniä, ei vaan satoja kiloja. Oletan, että lämpimien ruokien ja jälkiruokien kohtalo on pian sama.

Ensityrmistyksen hiukan hälvettyä totean mielessäni, että eihän esille pantuja ruokia voi tietenkään kerätä säilöön ja panna tarjolle uudelleen. Mitä suurempi all inclusive -hotelli, sitä suuremmat noutopöydät, ja kun pöytä on katettu parille tuhannelle, eikä mikään saisi loppua, pois heitettävää jää.

Näky jää silti pyörimään mieleen.

Olemmehan kuitenkin Afrikan saarella, jossa paikallisen väestön ruoka on liian yksipuolista ja tuhannen kilometrin päässä kärsitään jo aliravitsemuksesta.

Pitäisikö asia vain hyväksyä, vai olisiko ruuan tuhlaukselle mahdollista tehdä jotakin? Tulee mieleen saaren sairaala tai koulu, jossa yli 400 lasta opiskelee kahdessa vuorossa. Heille ontarjolla välitunneilla korkeaan hintaan perunalastuja ja tikkareita.

Kuva koulun ulkonpuolelta Kap Verden saarella.
Koululaisia välitunnilla Boavistan saarella. Kouluruokailua ei 400 lapsen koulussa ole.Jaana Hevonoja / Yle

Pois heitettävän ruuan problematiikkaa pohtiessani mieleen nousee kysymys, onko all inclusive –turismissa muitakin juuri sille ominaisia, muusta ryhmämatkailusta poikkeavia piirteitä? Kaikki matkailu toki vaikuttaa paikalliseen talouteen, luontoon ja elinympäristöön.

Hotellien täytyy eittämättä tarjota paljon työpaikkoja paikallisille, koska ne ovat tavallisesti suuria ja tarjoavat runsaasti erilaisia palveluita ja viihdettä. Palkkataso ei viiden tähden hotellissa silti välttämättä poikkea lainkaan pienen paikallisomisteisen hotellin palkkatasosta, mutta työpaikka saattaa olla varmempi.

All inclusive –turismiin keskittyneet hotellit ovat kuitenkin usein suurten kansainvälisten hotelliketjujen omistamia, jolloin tuotot kulkeutuvat kauaksi kohdemaasta, toiselle mantereelle.

Jos ruuan tuhlaaminen jo pöyristyttää, on toinen olennainen kysymys se, paljonko turistien rahoista jää kohdemaahan, kun turisti varaa itselleen all inclusive -paketin?

Turismin määrä kehittyvissä maissa kasvaa, ja paikalliset näkevät neljällä pyörällä kulkevia laukkujaan vetävän turistivirran katoavan jonnekin hotellimuurin taakse.

Pelkkää aurinkoa, uima-altaita, kuntoilua ja lepoa hakevalle hotellialueelta löytyy toki kaikki tarvittava, eipä siis ihme, että all inclusive -paketit ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Hotellin muurien ulkopuolella ei niin halutessaan tarvitse käydä kertaakaan. Jopa tuliaiset ja postimerkit löytyvät kompleksin matkamuistomyymälöistä.

Nuori mies seuraa kolmen pienen pojan leikkejä.
Assomadan kaupungin markkinat Santiagon saarella.Jaana Hevonoja / Yle

Ei niin, etteikö nähtävää olisi. Naapurisaarella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde, ja tasaisen hiekkadyynin sijaan tuliperäiset korkeuksiin kohoavat vuorenrinteet levittäytyvät siellä vehreinä. Pääkaupungissa voi tutustua siirtomaaherruuden aikakauden arkkitehtuuriin eri vuosisadoilta, ja pikkukylän markkinoilla tapaa ihmisiä, jotka eivät ole ennen kohdanneet eurooppalaista. Mielenkiinto on aidosti molemminpuolista.

Noin neljännes suomalaisten valmismatkoja myyvien matkatoimistojen matkoista on all inclusive -matkoja. Toimittaja vieraili afrikkalaisessa kohteessa Kap Verdellä kevättalvella 2014.