Kiistelty glyfosaatti näyttää yhä parhaalta aseelta hirviökasvin massaesiintymiin

Yleiselle rikkaruohojen torjunta-aineelle glyfosaatille ei toistaiseksi näy helppoja vaihtoehtoja. Eniten ainetta käytetään maataloudessa, mutta se on myös tehokkain tunnettu keino polttavan jättiputken torjuntaan.

Kotimaa
Jättiputkia Kemissä
Risto Koskinen / Yle

Uusimmasta tutkimuksesta saatujen alustavien tietojen mukaan glyfosaattia voi kertyä viljelymaahan myös savimailla. Aiempi tutkimus osoitti taipumuksen hiekkamailla. Asiaa on selvittänyt nykyisin luonnonvarakeskukseen kuuluva MTT.

Glyfosaatti, jota on esimerkiksi Roundup -valmisteessa, on fosforipohjainen aine. Sen takia myös aineen hajoamisvauhti riippuu maan fosforipitoisuudesta. Muutaman vuoden takainen tutkimus osoitti, että aine kulkeutuu kasvien juuriin ja edelleen maahan. Mikrobit voivat pilkkoa glyfosaattia, mutta maaperän muu fosfori kilpailee hajottajien suosiosta.

Tämä tutkimus tehtiin kivennäismailla, ja uusi tutkimus käy läpi vastaavia asioita savimaiden osalta. Alustavien tulosten mukaan asia ei niissäkään juuri muuksi muutu.

Joidenkin tutkimusten mukaan glyfosaatilla voi olla yhteyttä tiettyjen syöpätyyppien yleisyyteen. Kansainvälisen syöväntutkimuskeskus IARC:n arvio perustuu Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa 2000-luvulla tehtyihin aiempiin tutkimuksiin.

Niissä on tarkasteltu etupäässä maataloudessa glyfosaatille altistuneita. Mitään epidemiaa ei tiedossa kuitenkaan ole.

Myös pienillä aloilla käytetty aine

Jättiukonputki on vieraslaji eli se valtaa alaa kotimaiselta kasvillisuudelta. Se myös aiheuttaa ihmisille voimakkaita iho- ja allergiareaktioita.

Pentti Katajisto

MTT:n mukaan glyfosaattia käytettiin Suomessa joitakin vuosia sitten noin 500–600 000 kiloa vuodessa. Näin ollen suunnilleen neljäsosa peltoalasta käsiteltäisiin sillä vuoden aikana.

Myös pienemmillä pinta-aloilla glyfosaattia käytetään. Esimerkiksi Tampereen kaupunki torjuu sillä myrkyllistä jättiukonputkea.

– Jättiukonputki on vieraslaji, eli se valtaa alaa kotimaiselta kasvillisuudelta. Se myös aiheuttaa ihmisille voimakkaita iho- ja allergiareaktioita, jotka tosin vaihtelevat yksilöllisesti, mutta voivat olla hyvin voimakkaita, kertoo Tampereen Infran työpäällikkö Pentti Katajisto.

Muut keinot voivat olla työläämpiä

Kotipuutarhojen pienillä aloilla toimivat muutkin keinot, kuten tukevalla muovilla peittäminen. Kahden vuoden kuluttua putki ei kokemuksen mukaan enää nouse maasta. Tosin muun kasvillisuuden käy pressun alla samalla lailla.

Keskustan ja pääväylien varrella kaupunki on kokeillut kadunreunojen rikkaruohotorjuntaan myös pelargonihappoon perustuvaa kasvinsuojeluainetta. Imeytymistapa on samankaltainen eli lehtien kautta juuristoon. Paikoin teho on ollut hyvä, paikoin heikompi.