Perinnetalon pelastaja luottaa omiin käsiinsä: "Tavalliset ihmiset näitä ovat ennenkin rakentaneet"

Poutun pariskunnan pitkäaikaisesta haaveesta tuli totta vuosi sitten, kun itse peruskorjattu ja entisöity vanha pohjalaistalo valmistui muuttokuntoon. Tähän mennessä neljä vuotta kestäneen urakan loppu ei edes häämötä. Pihapiirissä odottaa kunnostusta kahdeksan ulkorakennusta. Juha Pouttu sanoo, että työtä on paljon, mutta se ei rasita, kun se on mielekästä ja mielenkiintoista.

kulttuuri
vanha pohjalaistalo kunnostetaan
Anna Wikman / Yle

Juha Pouttu etsi kunnostettavaksi vanhaa hirsitaloa pitkään. Sopivan talon löytäminen ei ollut helppoa. Lopulta kohdalle osui alunperin vuonna 1860 rakennettu komea pohjalaistalo. Nykyiselle paikalleen Laihian Kupparlaan talo on siirretty ennen isojakoa 1800-luvun lopulla. Talo on yksi seudun komeimpia.

– Ostimme talon neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kaikki vapaa-aika on kulunut taloa kunnostaen. Muuttamaan pääsimme vuosi sitten, kertoo Juha Pouttu.

Ei suurempia yllätyksiä

Talon sisäpuoli alkaa olla valmis, ulkopuolella on vielä tekemistä. Osa ikkunoista on vielä kunnostamatta ja laudoitus viimeistelemättä. Talo on päivitetty nykyaikaan perinteisin menetelmin ja kaikessa vanhaa kunnioittaen.

– Talo oli kohtuullisessa kunnossa, mitään varsinaisia yllätyksiä ei ole tullut vastaan. Tiesimme, että alimpia hirsiä pitää uusia ja niitä onkin uusittu 80 metrin verran. Talon lattiarakenteet on uusittu, niinsanottu multapenkki on muutettu rossipohjaksi, kertoo Juha Pouttu.

Talon komistus ovat 1800-luvulta säilyneet ikkunat. Talon ulkopinnoissa on vielä tekemistä.
Talon komistus ovat 1800-luvulta säilyneet ikkunat. Talon ulkopinnoissa on vielä tekemistä.Anna Wikman / Yle

Poutun päärakennus on yleiskaavassa suojeltu. Suojelumerkinnästä on ollut peruskorjaajalle hyötyä.

– Pieniä avustuksia on tullut museovirastolta ja ELY-keskukselta. Lisäksi tietyt nykyiset rakennusmääräykset eivät koske suojeltuja rakennuksia ja se on antanut mahdollisuuden säilyttää esimerkiksi 1800-luvun erittäin kauniit ikkunat.

Ulkorakennukset työn alle

Myös talon pihapiiri on harvinainen ja siksi kokonaisuudessaan säilyttämisen arvoinen.

– Tämä on perinteinen umpipiha tai kaksoispiha, jota jakaa hevostalli. Tuvan edessä oleva piha on niinsanottu miestenpiha, jossa miehet ovat touhunneet hevosten kanssa ja takana navetan ymmpäristössä on lehmipiha, jossa piiat ja naiset ovat puuhanneet omia asioitaan.

Ulkorakennuksia on kaikkiaan kahdeksan ja maallikon silmin osa niistä näyttää huonokuntoiselta.

– Kaikki ovat kunnostettavissa, vakuuttaa Juha Pouttu.

Ulkorakennusten kunnostaminen alkaa tulevana kesänä, jolloin on tarkoitus palauttaa ryhtiinsä ensimmäisenä vilja-aitta.

Talo kertoo tarinoita

Pihapiiri on rakentunut talon ympärille pikkuhiljaa, jotkut rakennuksetovat 1930-luvulta. Aikojen ja tapojen muuttumisesta kertoo esimerkiksi se, että jossain vaiheessa hevostallin ovi on siirretty luhtiaitan oveksi ja tilalle tehty isompi oviaukko. Tämä on tapahtunut silloin, kun taloon on tullut ensimmäinen peltihevonen.

Poutun talossa on kaksoispiha. Ulkorakennukset odottavat kunnostusta.
Poutun talossa on kaksoispiha. Ulkorakennukset odottavat kunnostusta.Anna Wikman / Yle

Juha Pouttua kiehtoo myös vanhan talon historia ja tarinat. Tietoa talon menneisyydestä hän on kerännyt eri puolilta pieninä murusina.

– Tarkkaa historiaa ei valitettavasti tunne kukaan. Tietoja olen kerännyt kyselemällä vanhemmilta ihmisiltä, entisiltä omistajilta, rakentajan sukulaisilta. Myös vanhoista kartoista on ollut apua talon siirtoajankohdan määrittelyssä. !890-vuoden kartassa talo on paikallaan, vuoden 1850 kartassa sitä ei vielä ole.

Tietoa ja neuvoja löytyy

Juha Pouttu esittelee kättensä jälkiä innostuneena ja ylpeänä. Se ei ole ihme, sillä Poutun kunnostuksen kohde on yksi seudun komeimpia. Hän kannustaa muitakin samaan urakkaan.

– Jos vanhat talot kiinnostavat, niin rohkeasti vaan liikkeelle. Kyllä kaikki onnistuu. Aivan tavalliset ihmiset näitä taloja ovat ennenkin rakentaneet. Ja neuvoja saa aivan varmasti muilta perinnerakentajilta.

Juha Pouttu on verkostoitunut perinnerakentaja ja on Pohjalainen Rakennusperintö ry:n aktiivijäsen. Hän kirjoittaa myös blogia omasta peruskorjaus- ja entisöintiurakastaan. Poutun talon historiaan ja remontin vaiheisiin voi tutustua blogissa Tuparati ja umpipiha (siirryt toiseen palveluun).

Talot pitää pelastaa!

Juha Pouttu toivoo, että mahdollisimman moni maaseudun perinnetalo löytäisi pelastajansa.

Se tulee jossain vaiheessa sitten valmiiksi. Välillä homma etenee ripeämmin, välillä hitaammin, mutta siitä ei kannata mitään stressiä ottaa.

Juha Pouttu

– Nämä talot ovat korvaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä. Alle viisi prosenttia Suomen rakennuskannasta on rakennettu ennen vuotta 1920 ja niistä vain murto-osa suojeltu lailla tai yleiskaavalla. Talot rapistuvat nopeasti, jos ne jäävät tyhjilleen.

Juha Pouttu tietää heti luetella useampia tyhjiksi jääneitä perinnetaloja lähiseudulla. Ostajiakin taloille todennäköisesti olisi, kun ne vaan tulisivat myyntiin.

Poutun pariskunnalle vanhan pohjalaistalon kunnostaminen on ollut pitkäaikainen haave. Neljän vuoden jälkeen - onko kertaakaan tehnyt mieli lyödä hanskoja tiskiin?

– Ei kertaakaan! Tähän täytyy asennoitua sillä tavalla, että tätä tehdään itselle ja omaa tahtia. Tällaisen urakan kanssa pitää aikataulut unohtaa täysin. Se tulee jossain vaiheessa sitten valmiiksi. Välillä homma etenee ripeämmin, välillä hitammiin, mutta siitä ei kannata mitään stressiä ottaa.