1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sápmi

Lapin tienvarsien levähdyspaikat muuttuneet ulkomaisten rekkojen parkkipaikoiksi – "Muistuttavat suurta hyysikkää"

Enontekiön Palojoensuuhun muutama vuosi sitten rakennetusta levähdyspaikasta on muotoutunut ulkomaisten rekkojen tavaraterminaali, roskatunkio ja ulkohyysikkä. Palojoensuulaiset ovat kyllästyneitä tilanteeseen.

Sápmi
Palojoensuun rekkaparkkipaikka
Minna Näkkäläjärvi / YLE
Palojoensuun rekkaparkkipaikka
Palojoensuun levähdyspaikasta löytyy roskia perunasäkeistä kenkiin ja autonrenkaisiin.Minna Näkkäläjärvi / YLE

Enontekiön Palojoensuuhun rakennettiin vuonna 2012 kauan kaivattu pyörätie. Pyörätien lisäksi Palojoen rantaan, Norjaan ja Kilpisjärvelle vievien teiden risteykseen tehtiin uusi asfaltoitu levähdyspaikka.

Kauniista ja tarpeellisesta levähdyspaikasta on kuitenkin vuosien aikana muotoutunut ulkomaisten rekkojen tavaraterminaali, roskatunkio ja ulkohyysikkä. Palojoensuulaiset ovat tuskastuneita tilanteeseen.

Matkamuistokuvia parkkipaikan jäteläjästä

Matti Turunen
Naantalista kotoisin, Rovaniemellä nykyisin asuva Matti Turunen oli tyrmistynyt näkemästään.Minna Näkkäläjärvi / Yle

Alunperin Naantalista kotoisin oleva, nykyisin rovaniemeläistynyt Matti Turunen pysähtyi Palojoensuun levähdyspaikalle matkallaan Pohjois-Norjaan. Turunen on äimistynyt parkkipaikan kunnosta ja ottaa kuvia muistoksi.

– Kyllä tämä melkoinen järkytys on. Täältä löytyy kaikkea perunasäkeistä kenkiin ja autonrenkaisiin ja tölkkeihin, ei tätä oikein voi käsittää. Tämmöistäkö se Lappi pitäis olla, kyselee Turunen ihmeissään.

Palojoensuun rekkaparkkipaikka
Palojoensuun levähdyspaikka ei ole kaunista katseltavaa näin keväisin.Minna Näkkäläjärvi / YLE

Turunen kertoo kohdanneensa 2000-luvun alussa myös Etelä-Suomessa yhtä kauheita parkkipaikkoja, kun venäläiset rekat aloittivat rekkarallin. Se kuitenkin loppui lyhyeen.

– Se homma hoidettiin, ei siellä enää sellaista ole.

Turunen vertaakin Palojoensuun levähdyspaikkaa 80-luvun parkkipaikkoihin: lumen sulattua kaikki kauheus paljastuu.

Kyläyhdistys putsaa parkkipaikan talkoilemalla – Vaatii kuntaa toimimaan

Palojoensuun kyläyhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja Kirsti Enojärvi kertoo, että kyläyhdistys on useita kertoja raportoinut ja kirjelmöinyt parkkipaikkaongelmasta eri tahoille.

– Olemme olleet yhteydessä rakennus- ja kiinteistökehitysyhtiö NCC:n kanssa. Meillä on tarkoitus talkoilla parkkipaikka puhtaaksi kesällä tai heti kun lumet sulaa, saamme siitä kylätalolle avustusta 500 euroa.

Kirsti Enojärvi kertoo, että kylän asukkaat ovat valittaneet rekkaparkkipaikan tuomista haitoista.

– Asukkaat ovat valittaneet siitä, että pakkasöinä rekat ovat käynnissä koko yön ja se tietenkin häiritsee asukkaita. Ja ulosteethan rekkakuskit laskevat koko talven ajan sillan alle, joten meidän kalat voivat varmasti oikein hyvin, ivailee Enojärvi.

Parkkipaikan kunnossapidon jatkosta ei ole kyläyhdistyksellä ja NCC:llä vielä ollut puhetta. Enojärvi kertoo, että yhdistys on yrittänyt neuvotella kunnossapidosta myös kunnan kanssa.

– Olemme odottaneet kunnasta yhteydenottoa yhteisestä palaverista, sitä ei vain ole kuulunut. Minun mielestäni Enontekiön kunnan ympäristövastaava olisi velvollinen huolehtimaan koko kunnan alueen siisteydestä kokonaisvaltaisesti. Parkkipaikalla voi seisoa kymmenenkin rekkaa samanaikaisesti, se mitä siihen mahtuu, selvittää Enojärvi.

Alkuperäinen käyttötarkoitus ei toteudu

Palojoensuun levähdyspaikka on kuin iso hyysikkä, kuvailee paikallinen autokorjaamoyrittäjä Veijo Wahlberg.

Whalberg asuu risteyksen vieressä ja näkee kaiken parkkipaikalla tapahtuvan. Kaikkea Wahlbergin kertomaa ei voida edes painokuntoiseksi tekstiksi muokata.

Veijo Whalberg
Veijo Whalberg asuu levähdyspaikan vieressä. Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Nyt ovat onneksi jäät vähän vieneet paskoja sieltä, mutta kyllä se kauhean näkönen on. Ei se ihmisasutuksen lähellä ole tuommoinen paikka oikein sovelias, Wahlberg laukoo.

Wahlbergin mielestä vastuu tilanteesta on parkkipaikan rakennuttajalla.

– Parkkipaikka rakennettiin alunperin sitä varten, että kauppa- ja polttoaineautot jättäisivät sinne kärrynsä. Mutta siihen ei ole nyt mahdollisuutta, kun paikka on aina täynnä ulkomaisia rekkoja. Kärryt joudutaan edelleen jättämään tien päälle, eikä se ole tarkoitus, moittii Wahlberg.

– Ja kun viikkokaupalla siinä asutaan, se tuntuu villiltä kyllä. Kyllähän tuolle jotakin pitäisi tehdä tai sitten sulkea kokonaan, kyllästynyt Wahlberg mietiskelee.

Kyläläinen karttaa rekkaparkkipaikan kaukaa

Kyläläisellä Seija Laurilalla on suora näköyhteys pihaltaan, toiselta puolelta Palojokea, risteyksessä olevalle rekkaparkkipaikalle. Laurila ei kehuskele maisemanäkyjään pihaltaan.

Seija Laurila
Seija Laurila karttaa kaukaa rekkaparkkipaikan.Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Ei saisi olla keskellä kylää tuollainen. Kierrän parkkipaikan kaukaa, eikä sinne uskalla päästää lapsiakaan. Levähdyspaikalle pitäisi rakentaa vessa, ei sen nyt luulisi olevan niin suuri asia, kauhistelee Laurila.

Laurila ei kuitenkaan itse ole muutoin häiriintynyt parkkipaikan liikenteestä.

– Ei rekoista ole lähiasukkaille ollut mitään suurempaa haittaa, en ainakaan ole kuullut tai nähnyt, Laurila puolustelee rekkamiehiä.

Kunta: Kunnossapito kuuluu Ely-keskukselle

Enontekiön kunnan rakennusmestari ja -tarkastaja Kalevi Keskitalo kertoo, että Enontekiön kunnan parkkipaikkojen ja muunkin tienosan kunnossapito kuuluu Ely-keskukselle. Kunta ei kuitenkaan ole saanut keskukselta vastausta ongelmaan.

Muotkajärven parkkipaikalla
Parkkipaikalle on päätynyt myös rikkinäinen kiuas.Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Olemme olleet kunnan puolesta useaan otteeseen yhteydessä Ely-keskukseen erityisesti käymälöiden ja jäteastioiden saamiseksi pahimpiin paikkoihin. Nämä yhteydenotot eivät kuitenkaan ole johtaneet mihinkään, Keskitalo kertoo.

Lapin Ely-keskus lupaa reagoida tilanteeseen

Rastaharjun parkkipaikalla
Enontekiön alueen parkkipaikkoja koristavat autonrenkaat. Kuva Rastaharjun parkkipaikalta.Minna Näkkäläjärvi / Yle

Lapin Ely-keskuksen liikenteen aluejohtaja Esa Kaitala on tietoinen Enontekiöllä olevista ongelmista Palojoensuun, Leppäjärven ja Hetan alueen parkkipaikoilla. Ely-keskus ostaa tiealueiden kunnossapidon rakennus- ja kiinteistökehitysyhtiö NCC:ltä.

– Ely-keskus vastaa parkkipaikkojen kunnossapidosta niin, että itse valvon urakkaa. Mutta NCC on kunnossapitofirma, joka hoitaa Tunturi-Lapin tiet. He huolehtivat teiden kunnossapidosta, eli talvella ne aurataan ja kesällä siihen kuuluu siisteyden ylläpito, kertoo Kaitala.

Palojoensuun kyläläiset ovat jo kolme vuotta seuranneet levähdyspaikan sotkemista ja luonnon roskaamista. Ely-keskus myöntää, että rekkaparkkipaikan tuomat ympäristöhaitat ja -saasteet ovat suuri ongelma.

Palojärven parkkipaikka
Kivilompolon tullin jälkeistä parkkipaikkaa on myös läpi talven asutettu.Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Se on iso ongelma. Useampi parkkialue on jo tällaisessa tavarakäytössä, myöntää Kaitala.

Esa Kaitala kertoo, että Ely-keskus aloittaa valtatie 21 suunnittelun välille Kolari-Kilpisjärvi. Suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon raskaan liikenteen tarpeet ja pyritään ratkaisemaan niiden tuomat ongelmat.

– Sinne tarvitaan erikseen tehtyjä rekkaparkkeja ja niihin jätehuolto ja vessat, ei se varmaan muuten tule koskaan selviämään, arvelee Kaitala.

Palojoensuuhun jo tänä kesänä roskapöntöt

Liikenteen aluejohtaja Esa Kaitala kuitenkin lupaa, että he pyrkivät parantamaan Palojoensuun levähdyspaikan siisteyttä pikimmiten.

– Palojoensuun parkkipaikan tilanteeseen oli minun jo pakko henkilökohtaisesti puuttua. Laitamme sinne roskalaatikot ja roskaamisen kieltokyltit useammalla kielelllä. Palojoensuun koululla on aluekeräyspaikka, minne kyläläiset voivat viedä roskansa, Kaitala kertoo Ely-keskuksen suunnitelmista jo tälle kesälle.

Kaitala arvelee näiden toimenpiteiden kohentavan Palojoensuun tilannetta jo ensi kesän osalta paremmaksi. Vessoja Kaitala ei kuitenkaan Palojoen parkkipaikalle vielä lupaa.

– Me olemme Ely-keskuksessa odottaneet, että rekkafirmat järjestäisivät oman terminaalitomintansa. Nämä valtion parkkialueet ovat siinä mielessä villejä rekkaparkkeja, että niitä ei siihen käyttöön ole koskaan tarkoitettukaan, painottaa loppuun Ely-keskuksen aluejohtaja Esa Kaitala.