Kauneusleikkauksiin ei enää tulla takaoven kautta

Vielä kymmenen vuotta sitten kauneusklinikalla asioiva saattoi olla hyvinkin tarkka siitä, ettei salongissa joutunut kohtaamaan saman paikkakunnan asukasta. Häpeä on kuitenkin häipymässä kauneusleikkauksista ja ryppyjen silottelusta.

Kotimaa
Kasvoille tehdään ryppyjä siloittavaa täyteainehoitoa kauneussalongissa.
Torniolainen yrittäjä Jaana Saloniemi sanoo, että erityisesti ryppyjä siloittavat täyteainehoidot ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina.Minna Aula / Yle

Kauneusleikkauksia ei enää tarvitse salailla. Kehon keinotekoiseen korjailuun suhtaudutaan tänä päivänä entistä suvaitsevammin ja keinotekoisesta kehon korjailusta voidaan puhua avoimesta vaikkapa työpaikalla.

Aikaa varatessaan ihmiset saattoivat sanoa, ettei edellinen tai seuraava asiakas saa olla samalta paikkakunnalta.

Jaana Saloniemi

Kymmenen vuotta hyvinvointi- ja kauneusalalla työskennellyt yrittäjä Jaana Saloniemi sanoo, että asenteet ovat selvästi muuttuneet.

– Aikaa varatessaan ihmiset saattoivat sanoa, ettei edellinen tai seuraava asiakas saa olla samalta paikkakunnalta, Saloniemi sanoo.

– Ihan harva enää tulee takakautta, ihan joku yksittäinen voi vielä toki olla, Saloniemi jatkaa.

Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti kasvojen ryppyjä siloittavat täyteainehoidot.

– Uskon, että asenteiden muuttumisen taustalla ovat myös julkisuuden henkilöt, jotka tuovat avoimesti esille plastiikkakirurgiaa, Saloniemi pohtii.

Keski-iässä kroppa alkaa muuttua

Suurin osa Saloniemen asiakkaista on keski-ikäisiä. Torniolaisessa Sf-clinikenin tiloissa hoidetaan esimerkiksi ihoa, suonikohjuja tai silmäluomia.

Omassa ulkonäössä pielessä oleva juttu voi rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa.

Jaana Saloniemi

– Kehon muutokset alkavat kun mittariin tulee 30-vuotta. Siitä alkavat erilaiset iho-ongelmat tai painoon liittyvät ongelmat. Monesti hoidoilla myös ennaltaehkäistään kehon muutoksia, Saloniemi sanoo.

Yrittäjä sanoo, että yleensä hän näkee ihmisten keinotekoiset muutokset, mutta kaikkia ei edes erota.

– Tähän ammattiin kuuluu myös se, että joskus katselen kadulla ihmisiä ja mietin mielessäni, että tuon jutun voisi helposti korjata, Saloniemi miettii.

Kun oma peilikuva ei miellytä

Saloniemi ei halua puhua pelkästään kauneudesta. Monesti ihmisen ulkokuori vaikuttaa siihen, mitä hän kokee ja ajattelee.

– Joku omassa ulkonäössä pielessä oleva juttu voi rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Silloin me voimme auttaa, Saloniemi sanoo.

Liika on liikaa. Saloniemen mielestä kannattaa pitää mielessä luonnollinen kauneus ja kropan sopusuhtaisuus.

– Mielestäni myös tekijöillä on vastuu siitä, mitä tehdään.