Tutkimus: Massiivinen Antarktiksen jäähylly vaarassa irtautua

Lähes kaksi kertaa Belgian kokoisen jäähyllyn irtautuminen aiheuttaisi yhä kiihtyvää sulamista.

Ulkomaat
Nasan jääpeitetutkimusten aikana marraskuussa 2013 otettu kuva Etelämantereen jäistä ja pilvimuodostelmasta Mount Discovery -tulivuoren yllä.
Nasan jääpeitetutkimusten aikana marraskuussa 2013 otettu kuva Etelämantereen jäistä ja pilvimuodostelmasta Mount Discovery -tulivuoren yllä. Vuoret sijaitsevat Etelämantereella Uudesta-Seelannista etelään.Michael Studinger / Nasa

Antarktiksen niemimaan laajin jäähylly ohentuu lämpimämpien merivesien ja ilman vuoksi ja voi katastrofaalisesti irtautua jäätiköstä, tutkijat sanoivat keskiviikkona.

Tutkijoiden mukaan Larsen C -jäähyllyn menetys voisi tapahtua vuosisadan sisällä, mutta valtavia seurauksia aiheuttavaa aikaisemaa romahdusta ei voida sulkea pois.

– Tiedämme, että kaksi erilaista prosessia aiheuttavat Larsen C:n ohentumisen ja muutumisen epävakaammaksi, tutkimusta johtanut British Antarctic Surveyn (BAS) Paul Holland sanoo.

– Jos tämä valtava jäähylly romahtaisi, se sallisi sen takana olevien jäävirtojen nopeamman virtaamisen mereen. Tämä puolestaan edistäisi merenpinnan nousua.

Jäähyllyt ovat laajoja kelluvia jäävaippoja meren päällä, jotka ovat kiinni Antarktiksen rannikkossa. Paikoin satojen metrien paksuiset hyllyt ovat mannerjäätikön jatkeita, joita jäävirrat pitävät yllä.

Larsen C on maailman neljänneksi suurin jäähylly, kooltaan yli 55 000 neliökilometriä eli lähes kaksi kertaa Belgian kokoinen.

Pienemmät Larsen-hyllyt A ja B menetettiin vuosina 1995 ja 2002.

Keskilämpötila on noussut Etelämantereella viimeisen 50 vuoden aikana noin 2,5 astetta, joka on moninkertaisesti maailman keskilämpötilan nousuun verrattuna.

Tutkimus julkaistiin The Cryosphere -julkaisussa. Tutkimuksessa yhdisteltiin dataa satelliittimittauksista sekä kahdeksasta tutkamittauksesta vuosilta 1998–2012.

Irtautuminen voi toimia katalyyttina laajemmalle sulamiselle

Tutkimuksen mukaan Larsen C:tä uhkaavat sekä alhaalta hyllyä sulattava lämpimämpi meri että ylhäältä lämpimämpi ilmakehä.

Pinnalla oleva pehmeä, niin sanottu firn-lumi menettää lämpimämmän ilmakehän tuloksena itsestään ilmaa ja aiheuttaa pinnan jään muuttumisen tiheämmäksi ja tiiviimmäksi, mikä puolestaan kuormittaa ja heikentää jäähyllyn sisäistä rakennetta, tutkijat uskovat.

Tutkijoiden mukaan huoleen on syytä "huomattavista" epävarmuuksista huolimatta.

– Romahdus voi tapahtua vuosisadan sisällä, joskin myös aikaisemmin ja lähes ilman varoitusta, BAS:n tiedotteessa sanotaan.

Koska jäähyllyt kelluvat veden pinnalla, Larsen C:n menetys ei itsessään nostaisi merenpintaa.

Ongelma tulisi jäätiköistä, jotka menettäisivät niiden rannikoilla olevan "jarrun" matkallaan mereen. Yhä enemmän mannerjäätä yltäisi valtameriin ja sulaisi.

– Kun Larsen A ja Larsen B menetettiin, ne muodostavat nyt merkittävän osan koko Antarktiksen aiheuttamasta merenpinnan noususta, sanoi BAS:n tutkimusjohtaja David Vaughan.

– Larsen C on suurempi, ja jos se menetettäisiin seuraavien vuosikymmenten aikana, se itse asiassa kasvattaisi jo vuoteen 2100 ennustettua merenpinnan nousua.

YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportoi vuonna 2013, että jään sulaminen Antarktiksella luultavasti kiihtyi 30 miljardista tonnista vuodessa vuosikymmenenä ennen vuotta 2001 jopa 147 miljardiin tonniin vuosittain seuraavana vuosikymmenenä.

IPCC:n raportin mukaan lämpimämmät meret ja jään sulaminen nostavat globaalisti merenpintoja 40–63 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä, mutta pahimmassa tapauksessa jopa 82 senttimetriä.

Lähteet: AFP