Yleinen rikkakasvien torjunta-aine jakaa mielipiteitä – onko glyfosaatti ihmiselle vaarallinen torjunta-aine?

Glyfosaatti on yksi yleisin maanviljelyssä ja puutarhanhoidossa käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Nyt sen käyttö voi loppua Euroopassa.

Kotimaa
suihkupullo
Yle

Rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatin käyttö on vaaka-laudalla. Glyfosaattia sisältävien valmisteiden käyttö voi loppua, sillä tehoaineen jatkomyyntilupa on Euroopan elintarviketurvaviraston EFSA arvioitavana. Nykyisen luvan puitteissa glyfosaattia saa käyttää EU:n alueella vain tämän vuoden loppuun saakka.

Suomessa glyfosaattia on käytetty 1970-luvulta saakka ja aine on yleinen tavanomaisessa tuotannossa. Yksipuolisessa viljan viljelyssä ja suorakylvössä tarvitaan vuosittain glyfosaatti-ruiskutusta.

– EFSAn esityksen luonnos ei näe ongelmia glyfosaatin käyttöluvan jatkamisessa. EFSA esittää jopa suurimman sallitun päiväannoksen nostamista 0,3 mg:sta 0,5 mg:aan, agronomi Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoo.

Aihe on ollut kiistanalainen jo tovin. Keskustelu roihahti jälleen, kun arvostettu WHO:n alainen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi keväällä tutkimuksen, jonka mukaan aine voi aiheuttaa syöpää. Hyvin pian tiedon julkistamisen jälkeen maatalouteen torjuntakemikaaleja tuottava Monsanto protestoi tutkimustuloksia ja vaati niiden perumista.

Maltillisempien tahojen mielestä glyfosaatin vastustajat vetoavat perusteettomiin väitteisiin ja yksittäisiin tutkimuksiin, joiden tutkimustuloksia ei ole saatu toistettua. Glyfosaatin vastustajien mielestä aineeseen liittyviä riskejä vähätellään.

Nyt tutkijat odottavat, minkälaisen vertaisarvioinnin WHO:n tutkimus saa. Vertaisarvioinnissa suhteutetaan tutkimustuloksia muihin tutkimuksiin ja selvitetään tutkimuksen toistettavuutta.

– Toki WHO:n arvio otetaan vakavasti ja se käydään tarkasti läpi sen jälkeen kun IARC sen julkistaa. Jostakin syystä itse arviota ja sen tieteellistä perustaa ei vielä ole kunnolla julkaistu. Nyt siis joutuu odottelemaan, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen kertoo.

Kielto aiheuttaisi valtavat muutokset

Yli puolet Suomen maataloudessa tällä hetkellä käytetyistä rikkakasvihävitteistä on glyfosaattivalmisteita. Maatalouden lisäksi sitä on käytetty esimerkiksi kaupunginistutusten ympärillä ja kiveyksillä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan torjunta-aineen kielto tarkoittaisi isoja muutoksia maatalouteen. Valmisteiden käyttökielto aiheuttaisi suuria muutoksia viljelyjärjestelmään sekä kasvivalikoimaan ja vaatisi vuosien sopeutumisen. Huolena on, että kehitys johtaisi sadonmenetyksiin ja samalla peltojen viljelyarvo heikkenisi.

– Juolavehnän torjuntaan ja kesannointiin pitäisi ottaa käyttöön muut valmisteet. Se olisi mahdollista, mutta lisäisi kustannuksia. Lisäksi kaikkiin kasvinsuojeluaineisiin sisältyy omat riskinsä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen

Juolavehnä on eniten satojen määrää alentava Suomelle tyypillinen heinämäinen rikkakasvi, jonka torjuntaan glyfosaatti on Luonnonvarakeskuksen mukaan tehokkain vaihtoehto.

Jukka Rajala pitää vaihtoehtona luomutuotantoa.

– Se kuitenkin teettää tietysti enemmän töitä, Rajala muistuttaa.

Jääkö glyfosaatista jäämiä elintarvikkeisiin?

Kriittisissä tutkimuksissa glyfosaatin on epäilty aiheuttavan syövän lisäksi hedelmättömyyttä, synnynnäisiä epämuodostumia, hermosto- ja munuaisvaurioita. Maltillisten tahojen mielestä riittävää vahvistusta tästä ei ole kuitenkaan saatu.

Hollanti on EU-maa, jossa glyfosaattia sisältävien torjuntaineiden käyttöä on päätetty rajoittaa kieltämällä sen käyttö kotipuutarhoissa ja mahdollisesti kaupunkialueilla. Muuallakin on vaadittu glyfosaatin käyttökieltoa. Esimerkiksi Argentiinassa terveydenhoitohenkilöstön yhdistys vaatii glyfosaatin täyskieltoa ja Brasiliassa syyttäjänvirasto ajaa samaa asiaa.

Suomessa glyfosaattia käytetään enemmän kuin mitään muuta torjunta-ainetta. Maailmanlaajuisestikin se on eniten käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Pohjois-Amerikassa sen käyttö on entisestään lisääntynyt siksi, että useita viljelykasveja on jalostettu geeniteknisesti glyfosaattia kestäviksi.

Torjunta-aineisiin kriittisesti suhtautuvien tahojen mukaan glyfosaatista jää jäämiä kasveihin, joita sillä ruiskutetaan.

– Suomalaiset saavat glyfosaattijäämiä erityisesti tuontiviljasta ja kasveista. Ylivoimaisesti suurin maailmalla käytetty glyfosaatin lähde on geenimuunnellut ja jalostetut lajikkeet, kuten geenisoija ja geenimaissi. Näissä glyfosaatin jäämiä löytyvät suuret määrät, koska sitä ruiskutetaan kasvukaudella suurempia annoksia ja rikkakasvit ovat tulleet kestäviksi glyfosaateille, agronomi Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista pohtii.

EU:ssa glyfosaatin kestävät viljelykasvit eivät kuitenkaan ole saanut viljelylupia. Luonnonvarakeskuksen ja Tukesin mielestä riski glyfosaatille altistumisesta Suomessa on siksi hyvin pieni.

– Glyfosaatti on kaikille kasveille, paitsi joillekin geenimuunnelluille erittäin myrkyllistä, joten sitä ei ole järkevää käyttää viljelykasveille. Siksi riski jäämistäkin on pieni. Ainetta käyttävät maanviljelijät altistuvat sille selvästi eniten, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen rauhoittelee.