Suomalaiselle maistuu yhä makeampi marja – tuttujen lajikkeiden rinnalle on tullut kymmeniä uusia

Kotipuutarhoissa viljellään entistä enemmän erilaisia marjoja, esimerkiksi viinimarjoihin on tullut paljon uusia vaihtoehtoja. Puutarhuri ja pomologi Leif Blomqvistin mukaan uudet lajikkeet ovat aiempaa makeampia ja helppohoitoisempia.

Kotimaa
Kuvassa vadelma.
Anssi Leppänen / Yle

Markkinoille on viime vuosina tullut kymmeniä uusia marjalajikkeita, jotka ovat muun muassa aiempaa makeampia.

– Marja-alalla tapahtuu nyt paljon. Uusia lajikkeita on tullut suuri määrä esimerkiksi viinimarjoihin ja vadelmiin. Marjasinikuusamaankin on tullut ainakin kymmenen uutta lajiketta, toteaa useita puutarhakirjoja kirjoittanut puutarhuri ja pomologi Leif Blomqvist.

Hänen mukaansa marjalajikkeet kehittyvät nyt parempaan suuntaan. Esimerkiksi marjasinikuusamat olivat aikaisemmin suhteellisen pieniä marjoja. Ne olivat makeita mutta myös hieman kirpeitä.

– Uudet lajikkeet tekevät isompia marjoja, jotka ovat todella hyvänmakuisia ja makeita. Kirpeä tai katkera maku puuttuu kokonaan.

Meillä on täällä viileät yöt, minkä vuoksi marjat kypsyvät hitaammin. Tällöin sokeripitoisuudet nousevat.

Leif Blomqvist, puutarhuri

Helppohoitoisuus, hyöty ja estetiikka

Blomqvistin mukaan uusien lajikkeiden lisäksi edelleen istutetaan paljon perinteisiä viinimarjapensaita ja karviaisia. Kotipuutarhoista löytyy tuttujen puna- ja mustaviinimarjojen lisäksi myös valko- ja viherherukoita. Myös herukoihin on tullut uusia lajikkeita.

– Ennen erittäin aromaattinen Brödtorp-lajike oli monen suosikki. Sen jälkeläisenä on nyt tullut uutena lajikkeena Mikael. Se on yhtä hyvänmakuinen kuin Brödtorp, mutta pystykasvuisempi ja helppohoitoisempi.

Uusista lajikkeista suosittuja ovat hänen mukaansa ne, joissa voi yhdistää estetiikan ja hyödyn. Ne ovat samaan aikaan sekä hyöty- että koristekasveja.

Käsi, jossa on mustaherukoita.
YLE / Tarja Nyyssönen

Valo ja viileät yöt hyväksi maulle

Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Suomi tarjoaa marjoille hyvän kasvualustan. Pohjanmaalla marjoja viljelevä Blomqvist toteaa, että etelämmässä viljellyt marjat eivät ole yhtä maukkaita.

Hän perustaa väitteensä muun muassa valon määrään. Kypsymisen aikaan ajoittuvat pitkät valoisat päivät tuovat marjaan paljon aromia.

– Meillä on myös viileät yöt, minkä vuoksi marjat kypsyvät hitaammin. Tällöin sokeripitoisuudet nousevat. Päivänvalossamme on myös paljon infrapunavaloa, minkä takia marjoissa on enemmän antioksidanttia.

Blomqvist toteaa, että esimerkiksi Espanjasta tulleet marjat ovat kypsyneet suhteellisen nopeasti, joten ne eivät ole yhtä makeita kuin suomalaiset marjat.