Käteisen talletusautomaatit ovat suosittuja – siellä missä niitä on

Suomeen on nopealla aikataululla asennettu toista sataa rahan tallettamisen mahdollistavaa automaattia. Asiakkaat ovat ne myös löytäneet, mutta edelleenkin niitä asennetaan vain kyllin suuriin taajamiin. Nekään eivät siis ratkaise käteispalvelujen katoamista suurimmasta osasta Suomea.

Kotimaa
Talletusautomaatteja käyttävät nykyisin niin yrittäjät kuin kolikonsäästäjätkin.
Talletusautomaatteien suosio on kasvanut kovaa vauhtia. Nykyisin niitä käyttävät niin yrittäjät kuin kolikonsäästäjätkin.Pertti Pitkonen / Yle

Ensimmäiset talletuksen mahdollistavat automaatit asennettiin pääkaupunkiseudulle syksyllä 2013. Sen jälkeen verkosto on kasvanut vauhdilla, ja nyt näitä yhdistelmäautomaatteja on yli 120 eri puolilla Suomea. Kaksi pohjoisinta löytyy Rovaniemeltä.

Automaatteja ylläpitävä Automatia aikoo lisätä automaatien määrää vielä tuntuvasti tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoite on 160 automaattia. Seuraavista vuosista ei ole vielä tarkempaa tietoa.

– Automaatteja asennetaan vielä lisää, mutta niiden määrä ja aikataulu on vielä mietinnässä, sanoo Automatian varatoimitusjohtaja Jyri Marviala.

Automatia tavoitteli talletusautomaateilleen joitakin satoja käyttökertoja kuukaudessa. Todellisuus oli vilkkaampi, vilkkaimmilla automaateilla tapahtumia on ollut yli 2000 kuukaudessa eli useita kymmeniä päivässä.

– Tyypillinen käyttäjä on yksityishenkilö, joka tallettaa kerralla muutaman sata euroa. Yrittäjät eivät ainakaan toistaiseksi ole vielä löytäneet automaattejamme korvaamaan pankkien yösäilöpalvelua, kertoo Marviala.

Ylläpidon kalleus pitää verkon harvana

Talletusautomaattien hankintahinta ja ylläpito on kalliimpaa kuin tavallisten käteisautomaattien. Siksi Automatia miettii tarkkaan, minne uuden laitteen asentaa. Lappi on Rovaniemeltä pohjoiseen automaateista autio. Myös etelämpänä lähintä talletusautomaattia saa etsiä (siirryt toiseen palveluun) helposti satojen kilometrien päästä.

– Olemme miettineet pienemmille paikkakunnille jotain nykyistä kevyempää vaihtoehtoa. Pyrimme joka tapauksessa valtakunnalliseen kattavuuteen, sanoo Jyri Marviala.

Marviala kertoo, että talletusautomaattien toimintaa seurattiin vuosikausia muissa maissa ennen kuin päätettiin hankkia niitä Suomeen. Vika-alttiuden vuoksi niitä ei uskallettu alkaa asentaa pitkien etäisyyksien Suomeen ensimmäisten maiden joukossa.

Automaattiin yritetään tallettaa muutakin

Nytkin automaatit nikottelevat toisinaan, kun säästöpossun sisältö ei olekaan pelkkiä kolikoita. Seassa on ollut kaikennäköistä tilpehööriä pienistä leluista kiviin ja kampoihin. Jotkut ovat myös ymmärtäneet automaatin käyttöohjeen vähän ”yli”.

– Ohjeemme on, että kolikot pantaisiin esimerkiksi säästölippaasta ensin läpinäkyvään muovipussiin, jotta selviäisi onko lippaassa ollut muutakin kuin rahaa. Muovipussista sisältö on sitten kätevä kaataa automaatin kaukaloon, mutta on näitä muovipussejakin keräilty muutama kerta koneen sisältä, Marviala kertoo.

Otto-automaatteja ylläpitävän Automatian omistaa kolme suurinta Suomessa toimivaa pankkia, Nordea, OP-ryhmä ja Danske Bank. Käteisnostomarkkinoilla on myös 56 Nosto-automaattia. Niitä ylläpitää Eurocash, jonka emoyhtiö on ruotsalainen osakeyhtiö Kontanten.