Keskustan Juha Sipilän vetämissä hallitusneuvotteluissa on linjattu myös uuden hallituksen EU-politiikkaa.

Neuvottelijat toteavat, että EU:n tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Samalla vaaditaan, että** unionia uudistetaan** ja sen toimintaa parannetaan. Perussopimuksen muuttaminen ei kuitenkaan ole nyt ajankohtaista.

Samalla keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvoittelijat toteavat, että** integraatiota ei ole tarpeen syventää kaikilla politiikan alueilla. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää **sääntelyä.

Linjapaperissa todetaan myös, että EU:lle ei tule antaa suoraa verotusoikeutta. Sipilän hallitus haluaisi myös pitää Suomen nettomaksuosuuden kohtuullisena ja sellaisena, että siinä huomioidaan Suomen taloustilanne.

Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen** eurokriisin** hoidossa, todetaan hallitusneuvottelijoiden linjauksessa. Vaikeuksiin joutuneen euromaan on ensisijaisesti hoidettava kansallisilla toimilla taloutensa kuntoon. Toissijainen keino olisi sijoittajanvastuun toteuttaminen. Kahdenväliset luotot hallitus torjuu.

EU-linjauksessa korostetaan, että EU on myös tärkeä turvallisuusyhteisö Suomelle. EU:n laajentumispolitiikassa hallitus edellyttää kriteerien tiukkaa noudattamista.

EU-politiikkaan keskittynyt työryhmä pääsi tulokseen siitäkin huolimatta, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat perinteisesti edustaneet ääripäitä suhtautumisessa EU:hun.

Kokoomus on ollut innolla syventämässä EU-yhteistyötä, kun taas perussuomalaiset ovat halunneet kutistaa EU:n pelkäksi vapaakauppa-alueeksi.

Timo Soini (ps.) korosti, että linjaukset ovat yhteisen pohdinnan tulos ja kaikki ovat siiihen sitoutuneet. Kokoomuksen Alexander Stubb korosti, että Suomen pitkä EU-linja jatkuu ja hallitus toimii aina isänmaan etujen puolesta.