Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reikä ja peruskalliosta kaukolämpövoimala

Suomen ensimmäinen geolämpöön perustuva voimalaitoshanke etenee Espoossa. Energiayhtiö St1 aikoo kaapata syvältä maankuoresta päästötöntä lämpövoimaa tuhansiin espoolaiskoteihin. Hankkeessa on kuitenkin vielä isoja kysymysmerkkejä.

ilmasto
Kaavakuva geotermisen lämmön tuotannosta.
St1

Pohjoisen kaivoksilta tuttu kairauskone pureutuu peruskallioon lähellä teekkarikylää Otaniemessä. Nyt ollaan 310 metrin syvyydessä, mutta heinäkuussa pora nakertaa kiveä jo kahdessa kilometrissä.

– Meneillään on koekairaus eli teemme luotausreikää geotermisen tuotantolaitoksen suunnitellulle tontille. Luotausreiällä on tarkoitus selvittää kallioperän olosuhteita ja paikan soveltuvuutta varsinaiselle tuotantolaitokselle, kertoo St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno.

Mikäli kaikki sujuu hyvin, varsinaisten lämpökaivojen kairaus voisi alkaa ensi vuoden alussa.

Suomen syvin reikä

Idea on paperilla yksinkertainen: Peruskallioon porataan kaksi ämpärinlevyistä, jopa yli seitsemän kilometriä syvää reikää.

Toiseen reikään pumpataan 50-asteista vettä. Vesi kulkeutuu maan uumenissa kallion halkeamia pitkin kohden toisen reiän suuta.

Kallioperä on tuossa syvyydessä 120-asteista, joten myös vesi kuumenee samaan lämpötilaan. Kuuma vesi nousee toista reikää pitkin maan pinnalle, jolloin se ohjataan lämmönvaihtimiin.

Energiajätti Fortum ostaa lämmön ja johtaa sen kaukolämpöverkossaan tuhansien espoolaiskotien pattereihin. Laitoksen suunniteltu teho olisi 40 megawattia, ja päästötöntä energiaa uskotaan saatavan rutkasti.

- On ajateltu, että Espoon kaukolämmön tarpeesta noin kymmenen prosenttia saataisiin maaperästä tämän projektin avulla, kertoo kaukolämmön aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen Fortumista.

Isoja kysymyksiä jäljellä

Geotermisiä lämpövoimaloita on maailmalla satoja, mutta Suomen hanke on poikkeuksellisen vaativa. Kuumuus on piiloutunut jääkauden takia erittäin syvälle.

Myös geovoimalan kannattavuus on vielä kysymysmerkki. Hankkeen takana oleva St1 uskoo, että sen käsissä on menestysresepti.

– Me näemme tämän erittäin potentiaalisena. Suomessa on noin 350 kaukolämpöverkkoa. Kun voimalaitos saadaan toimimaan riippumatta paikasta, niin tämmöinen voidaan tehdä ihan mihin vain, Saarno sanoo.

Laitoshanketta edistetään nyt St1:n omilla rahoilla: Laitos maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Valtiontukea se ei ole toistaiseksi saanut.

Mikäli konsepti toimii teknisesti ja taloudellisesti, sille voi povata hyvää menestystä: Geoterminen lämpölaitos kun ei kiihdytä ilmastonmuutosta, ei saastuta hengitysilmaa, ei aiheuta melua tai hajuhaittoja ja on toimintavarma. Jos energia on vielä edullista, menestys on varma.

Muut voimayhtiöt ja kunnat seuraavatkin silmä kovana, kuinka Espoon hankkeen käy. Laitoksen on määrä valmistua vuonna 2017.