Asiantuntijan mukaan uusi Nato-muotoilu voi nopeuttaa jäsenyyden hakemista

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ei kuitenkaan katso, että Suomi olisi uudella muotoilulla lähempänä jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Kotimaa
Teija Tiilikainen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.Markku Ulander / Lehtikuva

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Sipilän hallituksen ohjelmaan mahdollisesti päätyvä Nato-muotoilu ei sulje pois mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Tältä osin se poikkeaa kahden kokoomusjohtoisen hallituksen ohjelmista.

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Hallitusneuvottelujen työryhmälinjaus)

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Suomi toimii Euroopan unionin ja Naton yhteistyön kehittämiseksi ja ottaa huomioon Naton merkityksen eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisenä foorumina.” (Kataisen ja Stubbin hallitusten ohjelma)

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin pääministerikausilla hallitusohjelmissa todettiin, että nykyisellä hallituskaudella ei tulla valmistelemaan Nato-jäsenyyden hakemista. Nyt tämä kysymys on auki, sanoo Tiilikainen.

Tiilikainen ei kuitenkaan tulkitsisi asiaa niin, että Suomi olisi uudella muotoilulla lähempänä Nato-jäsenyyttä.

– Jos sellainen tahtotila kehittyy, niin se olisi toteutettavissa nopeammassa tahdissa, jos Nato-maat ovat vastaanottavaisia Suomelle.

Tiilikaisen mukaan turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut aika lailla viime vuosina.

– Muutokset ovat olleet nopeita ja ennakoimattomia. Ehkä tässä voi päätellä niin, että koska muutoksia voi tulla, on järkevintä olla sitomatta omia käsiä, jotta kulloisessakin tilanteessa voi aina harkita viisaimman politiikan. Niin ettei Suomi ainakaan itse sulje itseltään mitään mahdollisuuksia pois, sanoo Tiilikainen.

Sipilän hallituksen ohjelmassa ollaan palaamassa samaan muotoiluun, joka oli esimerkiksi keskustan Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa.

Paluuta vanhaan muotoiluun voi Tiilikaisen mukaan selittää osin myös sillä, että kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien ollessa hallituksen pääpuolueita, olivat niiden Nato-näkemykset aika lailla erisävyiset. Muotoilu syntyi tuolloin puolueiden kompromissina, sanoo Tiilikainen.